tiistai 23. lokakuuta 2007
Joululahjailua
Vihdoin saatiin kamera takaisin ja blogielämä voi jatkua. Anteeksi pitkä hiljaisuus...
Mutta nyt siis on pitsiasia viimein valmis ja tässä näette hiukan todistusaineistoa siitä. Hassustihan sen kanssa meinasi käydä, kun lanka loppui ennen hapsujen leikkaamista eikä olisi riittänyt, vaikka olisin jättänyt muutaman viimeisen kerroksen virkkaamatta. Onneksi FiinaNeuleen ihanan avulias omistaja toi minulle kotoaan lisää tuota lankaa, sen myynti kun oli liikkeessä lopetettu muuton myötä.
Lisäksi tässä hiukan viime kerran painotöitä, muutaman tyynyliinan painoin vielä kotona lisää. Näköjään näyttävät kuvissa hiukan todellisuutta paremmilta, mutta hyvä niin. Itse miellyin Hobby Pointin väreihin, jotka olivat hiukan tukevampia kuin Tiimarin (vihreä) väri, joka tuppasi pikkuisen leviämään. Varovasti tuputtamalla sekin toimi, mutta etenkin tuolle lakanakankaalle ei sillä tullut aivan yhtä teräviä kuvia kuin sinisellä. Tai sitten syynä on allekirjoittaneen kokemattomuus tuputusalalla... Kannattaisikin oikeastaan hankkia ensi kertaa varten seula.
Nyt on sitten vuorossa ryntäys Novitan tehtaanmyymälään, josta toivottavasti löytyy hiukan muitakin värejä kuin uudet markkinoilla olevat. Muutoin menee lahjasuunnitelmia uusiksi. Harmittelin esim. Samoksen värivalikoimaa (kuusi hailakkaa mitäänsanomatonta väriä), koska se olisi koostumukseltaan mainio. Samoin 7 veljeksen valikoima ihmetyttää suuresti: seitsemän eri harmaan sävyä, eikä yhtään kaunista vihreää. Pitää ehkä etsiä jotain eri merkkisiä vastaavia lankoja, jollei tuolta tehtaanmyymälästä löydy jotain vanhoja parempia värejä.
(Ja voi mur, kun tämä asettelu ei ikinä näytä samalta kuin esikatselussa!)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Tuo pitsiasia on kyllä ihan mielettömän hieno. Onneksi olkoon siitä. Ja kiva, että olette päässeet painamaankin oikein kunnolla - se on totta tosiaan vähän haastavaa (ei mullakaan kyllä suurempaa kokemusta tuputusalalta ole).
Meidän pitää ehkä ruveta kohta lankavaihtareihin. Täällä on hienoja värejä, mutta jouduin jo pyytämään suomesta seiskaveikkaa velipojan tilkkupeittoon, kun en ole nähnyt täällä ihan koostumukseltaan tai pinnaltaan vastaavanlaista lankaa. Täällä on hurjan paljon akryylilankoja myynnissä ja sitten toisaalta täyttä villaa. Akryylia olen jotenkin suomessa oppinut vierastamaan, kun paidoissa ainakin se nukkaantuu melkein heti.
Lähetä kommentti