Tein kuin teinkin Iirismarialta saadusta langasta itselleni sukat. Pitkästä aikaa aikuisten sukat ja pitkästä aikaa itselle. Lanka tuli käytettyä hyvin tehokkaasti, jäljelle jäi ehkä maksimissaan 2 m. Aluksihan tässä kävi niin, että tein onnellisena ekan sukan (jipii, raidoitus osuu hyvin kuvioon varressa!), mutta toisen varren tehtyäni ja jäljellä olevaa lankaa silmäiltyäni totesin, että ei muuten riitä. Raitojen perusteella oli helppo arvioida, että terästä jää puuttumaan nelisen senttiä. Purkuun meni, mutta onneksi ei tarvinnut purkaa kuin ekan sukan terä, kantapää ja vähän vartta. Kuvassa sukat näyttävät hämäävän samanlaisilta, mutta oikeasti toisen terä on tummempi kuin toisen (eri raita menossa). Kummassakin terässä on vielä ihan pienen pieni liila kärki, joka sekin näyttää hukkuneen kuvassa. Omia jalkojaan on muuten mahottoman hankale kuvata itse...
Oikein tyytyväinen olen silti lopputulokseen (istuu kuin hansikas) ja toivon, ettei tämä 100 % villa kauhian nopeasti kuluisi puhki. Heitin viimein edelliset jatkuvassa käytössä olleet villikset pois. Näitä voisi ehkä tehdä lahjaksikin muutamat. Jos vaikka kokeilisi sitä tiimalasikantapäätäkin.
Tässä vielä tämmöinen neulatyynykonna joululahjaksi kaverille, joka on alkanut opiskella huvikseen verhoilua. Kuvastahan sitä ei näy, mutta tässä on nepparilla kiinnittyvä ranneke.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Hei, tuo pitsimalli toimii hyvin raitojen kanssa! Olen aina vähän arka sekoittamaan eri elementtejä, so. raitoja ja mallikuvioita, mutta pitää kai vaan löytää oikea malli. Tykkäsin muuten tuosta turkkilaislangasta paljon, ainakin tuntui sormissa kestävältä.
Lähetä kommentti