Malli: Drops Design 103-1
Lanka: Jaeger Extra Fine Merino Chunky. 14,5 kerää.
Puikot: 4
Takki, tällaiselle punaviinirakkaalle väriltään enemmän kuin sopiva, valmistui ältsin nopsaan, jo pari viikkoa sitten, kiitos yksinkertaisen mallin ja paksun langan! Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että kerrankin jaksoin tutkailla neuletta alussa tosi kriittisellä silmällä ja purkaakin useita kertoja: lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Aluksi laitoin napit väärään kohtaan, tuohon kaksinkertaisen helmineuleen keskelle, ja takki näytti jotenkin oudolta. Ehdin jo ajatella, että ei taida minusta olla vaatteiden neulojaksi. Päätin kuitenkin tutkailla vielä Ravelryn lukuisia toteutuksia tästä samasta mallista, ja se kannatti: koko neuleen ilme muuttui täysin, kun kolmea nappia siirsi muutaman sentin.
Takki on tosi lämmin ja sopii täydellisesti paitsi punaviinin juomiseen, myös neulomiseen, johon vajaamittaiset hihat ja niskaa hellivä kaulus ovat täydellistä seuraa.
Nyt puikoilla on Jarrett.
5 kommenttia:
tosi nätti takki tuli!
Aivan ihana! Kyllä sä oot lahjakas!
Se on kyllä tosi hieno *kateutta ilmassa*. Jotkut sitten jaksaa. Onneksi käsikipuilu tuntuu vähän hellittäneen ja pääsen pian kaventamaan sitä tytsylin mekkoa, niin säilyy taas mielenkiinto. 35 cm sileää pitäis kieltää lailla. Onneks on sentään pyöröä, muuten ois saattanu jäädä kesken...
En siis taida olla vielä ihan kypsä villatakkeihin, joihin omppis tuntuu hurahtaneen nyt oikein kunnolla (sekä Iirismarialla että Mimmilläkin on puikoilla).
Oi! Villatakki on tosi hieno! Ja uusi jo menossa, sä olet ahkera. Vaikka paras motivaattori on kyllä ensimmäinen iso onnistunut työ, sen huomasin tehtyäni kesätopin :) Toi väri on muuten tosi viehättävä! Ja sama kokemus on mullakin siitä kesätopista, kandee vähän purkaa ja tehdä varmasti hyvää ja tulee oi niin hyvä mieli.
Ilona, mä luulen, että mun salaisuus on malli, jossa lanka on tarpeeksi paksua ja mallissa tarpeeksi tapahtumia. Musta 35 senttiä sileää on kauhistuttavan pitkä pätkä...ja sä kudoit aika ohkaista. Mitäs se Mimmi kutoo, sitä villistäkö jota on Novitalta ihasteltu?
Kiittää kauniista sanoista. Suosittelen ohjetta kenelle tahansa, aika vähällä vaivalla saa mukavaa jälkeä.
Nämä mun ekat koitokset on olleet aikalailla juuri tuolla sileällä linjalla; tykkään itse siitä yksinkertaisesta jäljestä, mutta neulominen on kyllä tympeää välillä. Tuota Jarrettia ohuempaa en varmaan jaksaisi, se on sileää melkein kokonaan ja puikot on 3. No, kohta on takakappale pulkassa...
Lähetä kommentti