Ne neulovat oudosti.

Ilona kyseli, miten ne neulovat täällä, ja ekan ompeluseurakerran jälkeen luulin, että ihan tavalliseen tapaan. Mutta ei. Ranskattaret kertoivat, että minun neulontatyylini on "nordique", ja esittelivät omansa: lankaa pidetään oikealla kädellä (kun meillä vasemmalla) ja ensin poimitaan silmukka toiselle puikolle ja sitten kiepsautetaan jollain hämäräksi jääneellä tyylillä lanka puikolle. Homma etenee siis kaiketi jotenkin toiseen suuntaan. Täytyy testata. Sanoivat kyllä, että tämä nordique on nopeampaa, mutta nurjia silmukoita pitivät kovin monimutkaisina (niiden nurjista en oikein päässyt jyvälle).
Olen innostunut neulomaan täällä itselleni: olen tehnyt pitsisen pipon ja muhkean ponchon. Täytyy kuvata ne kohtapuoliin. Tahtoisin kovasti nähdä kuvia teidänkin puuhistanne, vaikka keskeneräisistäkin...

Ompeluseurailua Pariisissa.

Pariisin jäsen ilmoittautuu. Olin tänään rohkea ja otin osaa sisartoimintaamme pariisilaisessa kirjakaupassa. Siellä oli mukavia ihmisiä, jotka juttelivat minulle huolimatta siitä, että ranskan sönkötyksestäni varmaan saa vain vaivoin selvää... Pääosin porukka oli keskeisesti vanhempaa kuin meidän korvaamattomassa seurueessamme, mutta joitakin nuoriakin oli mukana. Ja yksi alkuperäisesti australialainen, jonka kanssa sai puhua englantia (helpotus!).

Aloitin hätäpäissäni pitsisen pipon tekemisen niistä vähistä langoista, joita mulla on mukana, jotta kehtasin mennä kerhoilemaan. Seurueessa olikin mahdottoman taitavaa väkeä, joista yksi ja toinen oli tehnyt monimutkaisia pitsejä sisältäviä huiveja ja sen sellaisia. Kaikki intoilivat japanilaisista neulelehdistä, joita minunkin käteeni lykättiin; arvatkaa vaan, jaksanko alkaa selvittää niiden sinänsä kauniiden ohjeiden yksityiskohtaista sisältöä... Miten teillä menee, joko olette aloittaneet syyskauden?