Ompeluseura

Taljan paluu

2009-03-30T07:35:00.003+03:00

Loma on nyt virallisesti ohi, ja palasin arkeen heräämällä kello 7. Mies ihmetteli, olenko päättänyt aloittaa uuden elämän (yleensä nousen tuntia myöhemmin). Enpä usko :) Tämä nyt vaan sattui sopimaan tähän jet lagin vaiheeseen.

Nyt viimein nämä lupailemani kuvat. Tattadadaa! Talja valmiina:

Tämän alla on ehditty lokoilla sohvalla jo monta kertaa. Ihmettelin tosiaan aluksi, että missäs ne saumat on, mutta pienen etsimisen jälkeen nekin löytyivät. Saatte vielä kertoa mulle seuraavassa omppiksessa tuon mystisen tekniikan, jolla palat on neulottu.

Tässä myös tämä teiltä saamani kukkakimppu, jota kaikki eivät olleet nähneet. Se oli kaunein koskaan saamani, kiitos! (klikatkaa suuremmaksi, niin saatte paremman kuvan)

Taljan synty.

2009-03-03T09:43:00.004+02:00

Ompeluseura menetti yhden neidin ja sai tilalle rouvan. Onnea vielä Ilonalle ja J:lle! Kaikkia neuvoja ja opasteita uhmaten seura askarteli lahjaksi peiton torkkuja varten.

Se ristittiin Taljaksi.

Krokopuku

2009-02-13T10:23:00.003+02:00

Vauvan krokopuku valmistui eilen omppiksesta kotiuduttua. Havaitsin vasta napit kiinnitettyäni, että haaran napituslistojen kuuluisi kaiketi olla toisinpäin (nappien takakappaleen puolella ja reikien etukappaleen puolella). Panin ne kyllä ihan harkitusti näin sen takia, että minusta vaate on tällä tavalla helpompi pukea selällään köllöttelevän vauvan päälle, mutta esteettisempää kaiketi olisi, jos ne olisivat päinvastoin.

Malli: vilkaistu tätä ja sitten tehty omasta päästä
Lanka: Novita Tulppaani
Puikot: 3,25 mm sukkikset ja 3,5 mm pyörö
Koko: 3 - 6 kk

Operation ready + minitossut

2009-02-09T19:42:00.005+02:00

Tässä tää ois. Kuva on tahallaan vähän tärähtänyt :) Mun mielestä kangas on vihreämpi luonnossa, mutta ota tuosta nyt sitten selevää. Olen ihan tyytyväinen. Kyllä mä tässä naimisiin voin mennä.

Tässä myös nää kesävaavelille valmistuneet tossukat (ohje täältä), joihin sain vasta nyt ommeltua napit. Nämä tosin taitavat sopia paremmin noin 1-vuotiaalle, mutta kyllähän se lapsi joskus siihen ikäänkin vielä pääsee.

Wisp

2009-01-12T10:20:00.006+02:00

Eilen päättelin tämän pehmoisen Knittystä bongatun Wispin. Lopulliset mitat: 37 cm x 177 cm. Leveyttä tuli pingottamalla lisää kahdeksisen senttiä ja pituutta n. 27 cm eli juuri sen verran kuin halusinkin. Kidsilk Haze taitaa olla kalleinta ikinä ostamaani lankaa (11,50/25 g), mutta se onkin silkin ja mohairin sekoitusta ja älyttömän riittoisaa. Tähän huiviin meni alle 50 g. Veikkaan, että tästä tulee häiden jälkeen lempikaulaliinani.

Kuva on taas maailman huonoin ja koko huivinkin näyttää ihan lerpahtaneelta. Miks pitää ostaa uusia kameroita, joita normaalin ihmisen on mahdoton käyttää ilman ohjekirjaa? Ja piilottaa ohjekirja, jos semmonen on olemassa... Mjur.

Vyötiäistakki ja siihen sopiva pipo

2009-01-09T12:31:00.005+02:00

Sweet Baby Cap sovellettuna paksummalle langalle (Novita Cloud ja Gjestal Superwash Sport) sekä ylhäältä alas neulottu saumaton nuttu (Novita Cloud). Kummatkin 3,25 mm bambusukkiksilla eli vakiopuikoillani. Takista tulee mulle ihan mieleen minivyötiäinen.

Kuvassa näkyy vähän muovipussin reunaa, mutta en jaksa ottaa uutta, kun en osaa oikein käyttää tota uutta kameraa ja J on juuri omissa polttareissaan, niin siltäkään ei heru neuvoja. Huomaatte ehkä, että nappeja ei ole vielä ommeltu kiinni, mutta älkää antako sen häiritä :)

Ihqu lankakauppa

2009-01-03T19:58:00.003+02:00

Äiti harmitteli viime viikonloppuna, kun oli käynyt uudessa lankakaupassa eikä isä ollut antanut kierrellä siellä tarpeeksi kauaa. Niinpä otimme uusintaerän tänään ja minäkin pääsin mukaan. Oiva kauppa olikin. Ilmeisesti siis aika äskettäin avattu (tai ainakin meille ennestään tuntematon) ja sijaitsee Ogelin kauppakeskuksessa. Paikan nimi on Lankamaailma Nordia ja näköjään sillä on nettisivutkin. Valikoima on suurempi kuin Menitalla, eikä siihen kuulu lainkaan semmoista perushuttua kuin Novitaa. Sen sijaan mm. Gjestalin ja Marks & Kattensin lankoja on hyllykaupalla. Hysteriahan semmoisessa paikassa iskee. Tällä kertaa mukaan tarttui (ylläripylläri) lisää lankoja vaavelille. Näistä syntyy pögät ja myssy ja ehkä töppösetkin. Takki Cloudista on jo valmis nappeja lukuun ottamatta, ja valitsin värit siihen sopiviksi.

Joulun satoa

2008-12-29T21:29:00.011+02:00

Jouluinen J-pukki toi vallan kiitettävästi neuleaiheista satoa. Kuulemma Iirismaria oli hiukan konsultoinut, kiitos siis sinnekin :) Olen vasta ehtinyt hiukan vilkaista kirjoja ja lehtiä, mutta hyvältä näyttävät. Näitä 101 Stitch -kirjoja (jos niitä kirjoiksi voi sanoa) en ollut silmäillytkään itse missään kaupassa, mutta Akateemisesta he kuulemma ovat.

Lehdet ja kirja ovat divarista Tampereelta.
Tässä vielä J:lle valmistunut genomikaulaliina Drops Alaskasta (puikot 6 mm). Palmikoiden ohje on näistä sukista. Tämä kävi tänään jo koekäytössä Viikissä.

Kuvat räpsi innokkaasti uudella kamerallaan J. Tällä kertaa kaulaliinasta tuli kyllin piiiitkä pitkälle miehelle.

Kohta hyppää uusilta bambupuikoiltani maailman pehmoisimmasta Kidsilk Haze -langasta neulottu simppeli huivi, ja sitten alkaa ahkera vauvan vaatteiden tuotanto. Luulenpa, että niissä merkeissä kuluu käsityöelämäni ainakin heinäkuulle saakka. Joululomalla tuli jo hamstrattua vähän Novitan vihreää Luxus Cloudia, joka on villaa (65 %) ja bambua (35 %). Äiti mokoma kerkesi jo varata sen ihanan turkoosin sävyn Dropsin Alpacasta, mutta onneksi Alpacassa on muitakin herkullisia värejä. Arvaatte siis ehkä, kelle tämä vauva on tulossa :) (Ei siis minulle, mutta sitä tuskin kukaan minut tunteva luulisikaan.)

Ensimmäinen saippuakokeilu

2008-12-08T13:15:00.004+02:00

Tässä ekan saippuakokeilun tulos. Muutama simpukka ehti jo mennä pakettiin. Aineksina siis valmis saippuamassa, sininen ja vihreä väri ja laventelituoksu. Pelkästä vihreästä väristä tulikin lähes vaaleankeltainen, joten pitää ensi viikon uudessa erässä kokeilla vihreää voimakkaampana. Noissa muissa kuvan saippuoissa on sekoitettu vihreää ja sinistä.

Ja ei hätää, Mimmi, ei nämä itsetehdyt ideat tähän lopu. Ensi vuonna voidaan tehdä vaikka huulirasvaa tai hoitoainetta :) Täällä oli kaikenmoisia reseptejä.

Ja toinen kokeilu: kahvisaippuaa. Ei ehkä mitenkään yllättäen J:n idea. Väristä tuli aika kaunis ja tuoksuakin tuli, kun keitin oikein tujua espressoa.

Paljastuksia

2008-12-04T12:30:00.004+02:00

Operation Wedding Dress alkaa pian. Yläosa on jo kaavoitettu ja sovitettu, mutta sovitan sen ehkä vielä toiste ennen silkin leikkaamista ihan vain siksi, ettei tarttisi tehdä mitään sovitusmuutoksia oikeaan versioon. Halterneck-yläosat on vähän vaativampia saada istumaan kuin perushihattomat. Tässä kangas, jonka hain Villisilkistä. Tulee sopimaan mitä mainioimmin äidin fuksianpunaiseen asuun :D

Kuvasta sitä ei oikein näe, mutta kankaan loimilangat ovat liilahtavaa sinistä, joten tuo vihreän/turkoosin sävy vaihtelee vähän valaistuksen ja näkökulman mukaan.

Kokeilin tätä Jim Hjelmin mekkoa yhdessä kaupassa ja sen malli oli aivan loistava. Omaani tosin tulee hiukan leveämpi ja pidempi helma, jonka alta pilkistää mustaa tylliä. Mitään 50's pallohametta ei kuitenkaan ole tarkoitus tehdä. Yläosaan en myöskään tee tuota kietaisujuttua, mutta pitkä musta satiinivyö olisi tarkoitus hommata.

iSocks

2008-11-16T21:33:00.007+02:00

No niin, kyseiset sukat on valmistettu jo syyskuussa, mutta en ole aiemmin saanut laitettua niitä tänne. Ne on siis valmistettu veljelle, joka ystävällisesti armahti yli-innokasta neulojasisartaan ja suostui "toivomaan" villasukkia syntymäpäivälahjaksi (ihan pienellä vihjailulla).

Miehelle sopivan mallin löytäminen ei ollut ihan helppoa, joten päädyin Ravelryyn, jossa silmiini sattui Mac-kuvioiset sukat. Kuvio vaikutti juuri sopivalta henkilölle, joka on kovin kiintynyt Macciinsä. Kai sillä humorintajukin riitti.

Ensimmäi stä kertaa hyödynsin Ravelrya. Villasukan malli on ihan omasta päästä. Kuvio on Ravelrystä ja tehty päälle ompelemalla. En tiedä miten se oli tehty Ravelryssa, mahdollisesti kirjoneulontana. Yritin sitä itsekin, mutta tuloksena oli möykky, koska kuvio sattui juuri puikkojen väliin, enkä saanut pidettyä lankaa tarpeeksi löysällä. Mutta ei haittaa, koska olin halunnut jo pidempään kokeilla tota päälle ompelua, jolle on joku hieno oma nimikin. Se oli tosi näppärää ja kivaa.

Minivillis

2008-11-15T19:19:00.004+02:00

Tämän piti olla viimeinen nukenvaate jouluksi, mutta saa nyt nähdä, kun muut lahjat on jo lähes lakkarissa. Takki on tehty tämän ohjeen pohjalta.

Mies unohti sen uuden välikausipipon bussiin parin käytön jälkeen, joten on vissiin tehtävä uusi. Se tykkäsi siitä kovasti, joten samanlainen olis kuulemma kiva. Onneksi lankaa löytyy vielä komerosta.

Odottelen jo innolla pikkujouluja ja Iirismarian kävelykuulumisia :)

Ja kerta kiellon päälle. Ohjetta vilkaistu täältä.

Neulontaa pimeästä huolimatta.

2008-11-04T16:43:00.009+02:00

Toivomukseni siis oli, että olisi ollut luonnonvaloa, kun kerrankin omppis alkoi jo kello 16. Kuvat paljastavat karun todellisuuden.
Ensin syömiset, joihin kuuluivat muiden hyvien juttujen ohessa MariaB:n mahtavat porkkanasämpylät. Salaisuus oli se, että ne pitää kohottaa kerrassaan vasta pellillä.

Sitten varsinaiset työt: Ilonan välikausipipo miehelle, MariaB:n palmikkopipo itselle ja Mimmin sukusukkasarjan numero X.

Omista tekosistani en enää epätoivoissani ottanut pimeitä kuvia. Työn alla ovat kuitenkin erään salaperäisen sukkamysteerin korjaustoimenpiteet sekä jo melko pitkään kestänyt February Lady Sweater -projekti.
Iirismariaa odotellaan mukaan taas, mutta se oli yhä vaan kävelyllä.

Häämatkasukat ja nuppineulakonna

2008-10-31T14:34:00.007+02:00

Tein kuin teinkin Iirismarialta saadusta langasta itselleni sukat. Pitkästä aikaa aikuisten sukat ja pitkästä aikaa itselle. Lanka tuli käytettyä hyvin tehokkaasti, jäljelle jäi ehkä maksimissaan 2 m. Aluksihan tässä kävi niin, että tein onnellisena ekan sukan (jipii, raidoitus osuu hyvin kuvioon varressa!), mutta toisen varren tehtyäni ja jäljellä olevaa lankaa silmäiltyäni totesin, että ei muuten riitä. Raitojen perusteella oli helppo arvioida, että terästä jää puuttumaan nelisen senttiä. Purkuun meni, mutta onneksi ei tarvinnut purkaa kuin ekan sukan terä, kantapää ja vähän vartta. Kuvassa sukat näyttävät hämäävän samanlaisilta, mutta oikeasti toisen terä on tummempi kuin toisen (eri raita menossa). Kummassakin terässä on vielä ihan pienen pieni liila kärki, joka sekin näyttää hukkuneen kuvassa. Omia jalkojaan on muuten mahottoman hankale kuvata itse...

Mallia katsottu täältä

Oikein tyytyväinen olen silti lopputulokseen (istuu kuin hansikas) ja toivon, ettei tämä 100 % villa kauhian nopeasti kuluisi puhki. Heitin viimein edelliset jatkuvassa käytössä olleet villikset pois. Näitä voisi ehkä tehdä lahjaksikin muutamat. Jos vaikka kokeilisi sitä tiimalasikantapäätäkin.

Tässä vielä tämmöinen neulatyynykonna joululahjaksi kaverille, joka on alkanut opiskella huvikseen verhoilua. Kuvastahan sitä ei näy, mutta tässä on nepparilla kiinnittyvä ranneke.

Villaista

2008-10-14T15:19:00.007+03:00

Tämä Moihairmetsästä bongattu pipo pukin konttiin syntyi nopeasti Sandnesin Alfasta. Loin aluksi epäillen ohjeen mukaan 68 s ja neuloin vähän matkaa. Sitten purin ja lisäsin 8 s. Tällä määrällä syntyi oikein oiva tulos, jonka uskon miellyttävän lahjansaajaakin.

Tänään olen odotellut turhautuneena puoli päivää lisää töitä (joita pitäisi olla niin kamalasti tarjolla, mutta joita ei jostain kumman syystä saada mulle lähetettyä, mur!), joten virkkasin langolle vihreän pipon. Tein sen itse asiassa jo kerran aiemminkin, mutta silloin siitä tuli semmoinen juuri minulle passeli. Nyt sitten sain aikaiseksi purkaa sen ja laittaa uuteen kuosiin. Lanka on Isoveljeä ja koukku 4 mm. Tuo on tuo jo viime jouluna hyväksi todettu malli, johon nyt lisäsin 23 pylvästä ja 3 krs, kun lanka oli ohuempaa. Huomaa, ettei kirjan (Stitch 'n Bitch: Koukussa) suomennosta tehtäessä ole testattu malleja, koska ohjeessa suositeltiin nimenomaan Ainoa tai Isoveljeä. Veikkaisin, että olisi tullut semmoinen alakoululaisen koko alkuperäisellä ohjeella.

Lisätty seuraavana päivänä:

Töitä odotellessa (ja tehdessä eli videoita katsellessa) syntyi myös itselle tämä Button-Tab Hat, jonka bongasin alun perin Pujoliivistä. Se on myös Isoveljeä ja vitosen pyöröllä. Reuna on mistake ribbiä ja pipo näyttää muuten paljon paremmalta päässä kuin pöydällä... Sen seurana kuvassa Beipparille valmistunut liivimekko jämälangoista (suurin piirtein tällä ohjeella).

Lisätään nyt sitten vielä tämäkin tähän samaan syssyyn. Eli retrohenkinen pipo veljelle Sandnes Alfasta.

Aaltohuivi

2008-10-08T14:20:00.004+03:00

Tämä huivi syntyi Dropsin ohjeella luonnonvalkoisesta Woolista ja Rose Mohairista. Lisäsin pituuteen yhden mallikerran ja jätin leveyden vähän ohjetta kapeammaksi. Reunavirkkauksia en tehnyt, koska ne oli musta jotenkin ällöt. En olisi varmasti koko huiviin vilkaissutkaan, jollen olisi bongannut sitä Mohairmetsästä juuri tuolla lailla ilman reunavirkkauksia.

Ostin sen kummemmin ajattelematta molempia lankoja 3 kerää. Woolia meni 2,5 kerää ja mohairia alle 2... Pitää siis keksiä jotain mohairista tikutettavaa. Oli mukava neuloa (kutosilla pistelin menemään, seiskat ois varmaan olleet vielä paremmat) ja valmistui nopeasti. Pingotuksen jälkeen pituus oli jonkin verran enemmän kuin minulta löytyy eli ehkä 170 cm. Tämä menee lahjaksi sille ihanalle ystävälleni, jonka ihanaan asuntoon saamme muuttaa vuodeksi. Toivottavasti tykkää.

Vähäsen kävin Menitassa tänään hakemassa joululahjalankoja, kun olin siinä lähettyvillä. Tai ainakin niin kun samalla suunnalla. Aion tutustua Sandnesin Alfaan ja katsoa, millainen Mohairmetsän Kimallepiposta tulee (tosin ilman kimalletta).

Pienet porkkanapiiraat, 12 kpl

2008-10-06T00:23:00.007+03:00

Sain tämän reseptin äidiltäni, joka kertoi sen olevan viime syksyn Maku-lehdestä.

Pohja:

3,5 dl vehnäjauhoja

100 g voita tai leivontaan tarkoitettua Oivariinia

15 g hiivaa

1 dl maitoa

Nypi jauhot ja rasva murumaiseksi seokseksi. Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon, ja sekoita maito sitten jauhojen ja rasvan joukkoon. Anna taikinan kohota sen aikaa, kun valmistat täytteen.

Täyte:

1 rkl voita/öljyä

400 g porkkanaraastetta (tai mitä kaapista löytyy)

2 dl kasvislientä

250 g Koskenlaskija-juustoa, viherpippuria ja/tai muuta makua (vähän vähempikin määrä riittää ja pelkästä viherpippurijuustosta tulee tosi pippurinen maku)

1–2 murskattua valkosipulinkynttä

mustapippuria

1 dl silputtua persiljaa

Sulata rasva pannulla ja kuullota porkkanaraastetta hetki. Sekoita joukkoon kasvisliemi ja sulata lopuksi seokseen juusto. Lisää mausteet.

Leivo taikinasta tanko, leikkaa se 12 osaan ja painele palat muffinivuokiin. Lisää täyte.

Paista 200 asteessa noin puoli tuntia.

Tänään tarjoamassani versiossa oli 250 g Koskenlaskija viherpippuria ja n. 100 g maustamatonta sulatejuustoa (tein siis kaksinkertaisen annoksen). Porkkanaa taisi olla n. 600 g ja lisäksi kaksi isohkoa sipulia. Täytettä tuli juuri sopivan verran ja piirakoita 23 kpl. Käytin pohjaan leivontaan tarkoitettua Oivariinia ja täytteeseen oliiviöljyä (alun perin ohjeessa käsketään siis panna voita). Oon havainnut parhaiksi muffinivuoiksi tämäntyyppisiin leivonnaisiin Pirkan Amerikan muffinivuoat (vaikka kaipa vastaavia jollain muullakin merkillä on). Ne ovat vähän tavallisia muffinivuokia korkeampireunaisia ja tukevampia. Tietysti jos omistaa metallisen muffinivuoan, niin se on onnen omiaan näille.

Tein äsken vielä uuden annoksen, kun J toi mökkireissulta vihanneksia ja sulatejuustoakin oli jäänyt yli. Toimi hyvin myös purjolla, punasipulilla ja paprikalla sekä maustamattomalla (10 %) sulatejuustolla. Panin makua antamaan ekstravalkosipulia ja toisen kasvisliemikuution.

Maria B, oon pahoillani, mutta en löydä enää sitä lupaamaani linkkiä :( Koetan kattoa vielä, jos se tulisi jostain vastaan.

Beipparin uudet vaatteet ja calorimetry

2008-09-27T21:32:00.003+03:00

Keskosen ohjeilla syntyi pikana nämä tossut ja lapaset. En ole satavarma, mahtuvatko tossukat nukelle, koska ovat TOSI pienet, mutta kai ne menee. Beipparin tarkkoja mittoja mulla ei ole tiedossa, mutta jostain luin, että sen jalan pituus on 12 cm, joten ei se jalkateräkään mikään valtava voi olla. Kai. Ehkä.

Tänään hypähti vitosen puikoilta tämmöinen pötkylä. Lankana taas Tulppaani (nyt vain oviilinvihreänä) ja mysteerilanka, joka oli aika samankaltaista koostumukseltaan, mutta väriltään enemmän metsänvihreä. Kaksinkertaisesta langasta neulottu siis. Vähensin silmukkamäärän 106:een ja tein kerroksia ehkä 8 vähemmän kuin ohjeessa.

Ai että mikä toi on? No, Calorimetryhän se. Törmäsin jonkun blogissa siihen ja ajattelin, että pakko kokeilla. Ratkaisisi näet näppärästi törröttävän ponnariongelman. Kylmempiä ilmoja odotellessa. Tuohon on siis tulossa vielä nappi, sen takia kuvassa päättelemätön lanka ja toisessa kuvassa hakaneula...

Joulupaja avattu

2008-09-21T21:44:00.008+03:00

Eihän tässä nyt ole enää kuin kolme kuukautta jouluun, korkea aika jo... Ensimmäinen joululahja (tai pikemminkin sen osa) on nyt siis valmis. J:n veljentyttöjen Baby Born ei kuulemma pane pahakseen uusia vaatteita, joten niitä se tulee saamaan. Ekana syntyi tämä Lacy Bonnet.

Tässä vielä lähempää. Lanka on Sòndeborg Tulppaani (samaa satoa kuin edellisen postauksen Anna-lanka), puikot 5 mm. Lisäsin pieniä valkoisia helmiä yläreunaan. J totesi vähän loukkaantuneeseen sävyyn, että hänen nallensa on kyllä poika, kun mallailin myssyä sille. Se näyttää kuitenkin harrastavan cross-dressingiä :)

Suunnitteilla on vielä myssyyn kuuluva villapaita ja Ullan ohjeella liivimekko ja sen alle tuleva paita (ilman kamalia Tango-karvareunoja). Ehkä teen muutakin, jos hyviä ohjeita löytyy. Netin tarjonta tuntui olevan aika pitkälle tuossa, lehdissä ohjeita olisi kai enemmänkin.

Ehkä pitäis kuitenkin tunnustaa, että oikeasti mulla on pieni flunssa ja tekemisen puute, ei se joulu nyt vielä niin lähellä ole... Että no panic, tytöt!

Hiirimyssy

2008-09-10T16:48:00.005+03:00

Tikutin tässä pikana kaverin vauvalle peruskypärämyssyn hyväksi havaitulla siksak-mallilla. Tämän kerran speksit olivat 31 s (ihan siksi, kun luulin luoneeni 30, mutta ilmeisesti tein noviisin mokan eli alotin laskemaan ykkösestä enkä kakkosesta) 15 krs ja 9 krs otsalle. Halusin tähän ehdottomasti korvat (mulla on ehkä joku fiksaatio korvista lastenvaatteissa) ja virkkasin ne täältä löytyneellä ohjeella. Solmiamisnauhat ovat icordia.

Malliksi pääsi tällä kertaa karhuherramme, kun ei noita kersoja ole omasta takaa. Lanka on valmistujaislahjaksi saamaani Novitan Annaa (100 % villaa), jonka valmistus on lopetettu varmaan jo vuuuuuuosia sitten.

PS. Kirjotteleekohan tänne kohta enää kukaan muu kuin minä, kun kaikki perustaa vaan omia blogeja *tekosnif* Saiskohan ton Mimmin ylipuhuttua alottamaan viimein?

Valmis vihreä

2008-09-09T20:01:00.006+03:00

Lyhyt siitä nyt sitten tuli lähes yksimielisen äänestyksen tuloksena. Koekäyttöön pääsi tänään ja hyvin toimi. Kuvassa koko kahvitteluasukokonaisuus, kun päälle sattui myös pari vuotta sitten tekemäni hame, josta edelleen tykkäilen. Myös saappaat ansaitsevat maininnan, koska ne on ihan suosikit. Kolmatta vuotta jo menee ja tosi hyvässä kunnossa vielä runsaasta käytöstä huolimatta. Ovatkin toiseksi kalleimmat ikinä ostamani kengät. Toisinaan tosiaan kannattaa panostaa laatuun :)

Oon ajatellut ostaa tuon boleron kiinnikkeeksi juhlakäyttöön jonkun ison rintaneulan (ehkä semmosen vähän överin, jossa on jotain tekojalokiviä). Nutun Jääprinsessa-huivin kanssa käyttämä rintaneula on ihana! Eikä siis överi, vaan tyylikäs.

I-H-A-N-A

2008-09-08T16:02:00.006+03:00

Rakkaat. SAnon nyt vaan lyhyesti, että olen alkanut kutsua hääpeittoamme Onni - Lycka:a henkilöpronominilla hän. Se on I-H-A-N-A. Myös Gustav on ihan ihmeissään, puhumattakaan muusta hääväestä, että te moisen uroteon olette tehneet :) Ja tämä saavutus kuuluu ehdottomasti tänne ompeluseuran sivulle. Kiitos.

Ps. Halaan sitä aina välillä.

Huutoäänestys!

2008-09-02T21:06:00.007+03:00

Sain tosiaan viimein sen epäonnisen topin purettua ja nyt Muskatista on syntynyt pikavauhtia Short and Sweet. Semmoinen kauhia onkkelma kuitenkin vaivaa, etten osaa päättää, jatkaako pituutta vai ei. Julistan siis täten huutoäänestyksen aiheesta avatuksi!

Tällä hetkellä työ on siis kuvatussa vaiheessa, jollaiseksi sen alun perin ajattelin. Pääntie on toki vielä viimeistelemättä ja eteen tulee jonkinlaiset napit tms. Lankaa olisi jäljellä pitkäänkin versioon. J:n mielestä pitäisi tehdä tuumaa pitempi tai kokopitkä. Minusta tuumaa pitempi on huono vaihtoehto, koska silloin tuo ulottuisi oikeastaan juuri anatomiselle vyötärölleni, jonka jälkeen levenen kohtuullisen nopeasti (vaikka tuo kuvauspaita sattuukin piilottamaan tämän seikan). En ehkä välttämättä halua korostaa juuri sitä kropassani... Vaihtoehdot ovat siis tämä pituus tai reilusti pitempi. Mitäs tehdään?

Koe.

2008-08-12T15:25:00.003+03:00

Kattokaa mitä mä tein. Täällä. Ihan kokeeksi vain. Kokeen aihe on siis se, jäänkö koukkuun vai kyllästynkö koko touhuun kuukaudessa. (Nimi vaihtui näköjään täälläkin. Hmmm.)

Kuorrutettu porkkanakakku (8 annosta)

2008-07-03T23:35:00.000+03:00

2 munaa
2 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
100 g voita sulatettuna
3 dl porkkanaraastetta
2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 tl kanelia
ripaus muskottia

Kuorrutus:
n.100 g tuorejuustoa, esim. Philadelphia
50 g voita
1,75 dl tomusokeria
1 tl vaniljasokeria

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon hieno porkkanaraaste, voisula ja kuivat aineet. Rasvaa ja jauhota tasapohjainen n. litran vetoinen kakkuvuoka ja kaada taikina vuokaan. Kypsennä 200 asteesssa n. 20-30 min. Jäähdytä. Kumoa kakku vuoasta. Vatkaa kuorrutusaineet kuohkeaksi ja levitä kakun pinnalle.

Lähde: http://ruokala.iltasanomat.fi/Public/Ruokalatv?func=show_rec&id=615

Pienet pääkallosukat

2008-06-27T10:29:00.006+03:00

Sain viimein tehtyä ne pääkallosukat, joista olen jo monta kuukautta uhonnut. Onneksi lahjan saaja syntyy vasta elokuussa :) Minusta vauva kaipaa vähän rokkia elämäänsä hivenen konservatiivisen isänsä vastapainoksi. Lisäksi en oikein pidä siitä, että pikkutytöt puetaan pelkkään vaaleanpunaiseen ja pastellisävyihin. Ehkä naistutkimuksen opintoni vaikuttavat asiaan...

Noh, nämä on joka tapauksessa tikutettu 3,5 nron bambuilla Novita Woolista. Pituutta on 10 cm niin varrella kuin terälläkin. Söpöä, eikö? Ohje on oiva ja löytyy täältä. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun neuloin sukat ihan ohjeesta. Yleensä teen omasta päästä sellaiset, jotka arvioin sopivan kokoisiksi.

Tässä lähempi kuva itse kallokuviosta (se on valitettavasti vähän epäselvä, koska kameran akku on lopuillaan eikä masiina jaksa enää näyttää livekuvaa, enkä minä jaksanut ladata). Itse kallo on napattu tästä piposta, suunnittelin vain väliintulevan ristikuvion, jotta silmukkamäärä täsmäsi ja ei tulisi turhan pitkiä lankajuoksuja.

Tämä oli ihan ensimmäisiä kirjoneuleitani (huiman suuri urakka olikin) ja asiaa auttoi huomattavasti, kun kävin lukemassa Ihan Itsestä keskusteluja aiheesta. Minun semitiukkiskäsialallani kuvio meinasi alkaa vetää, joten purin kerran ja pidin sen jälkeen huolta, että kiepautin langat toistensa ympäri aina n. 3 silmukan välein, kun toinen lanka ei ollut käytössä. Näin kuviosta tulikin aika passeli ja jäljestä tasaista. Vaikka kyllähän tuosta huomaa, että neule on melko lailla tiukempaa kuvion loputtua, jos oikein alkaa kyylätä.

Kilpikonnia ja 60-lukua

2008-06-09T11:06:00.006+03:00

Koskapa kesätoppikokeiluni meni vähän mönkään (vyötäröstä tuli liian suuri), ajattelin purkaa sen ja olen keskittynyt pienempiin töihin, ettei masennus vallan pääsisi iskemään. Pari tämmöistä pikkuista animeguru-kilpikonnaa tuli virkattua ja lisääkin ajattelin tehdä, koska näistä tuli minusta tosi söpöjä. Tuo leveämpi ja litteämpi on tarkotettu neulatyynyksi ja Maria B:n myöhästyneeksi synttärilahjaksi (jonka vielä myöhässäkin unohdin antaa! Voi ei.) ja tuo isänmaallisen sinivalkoinen meni J:lle "tietokonekilppariksi" töihin. En nyt sitten tehnyt sitä E. coli -amigurumia, koska siitä ois ehkä tullut aika tylsännäköinen otus :)

Ohje elukoihin löytyy täältä, samalla sivulla on muitakin ilmaisia animeguruohjeita. Neulatyynykilppari on muunneltu versio ja tuo pienempi täysin ohjeen mukaan tehty. Täytteenä on vanua J:n tyynystä. Pitäis vissiin ostaa sille uusi tilalle...

Lisäksi voin tässä itsetyytyväisenä todeta ihan ohimennen (niin kuin kaikki neuleblogigurut, jotka suhauttaa niitä Fifejään viikonloppuisin), että kävin surauttamassa vanhempien luona itselleni mekon viime lauantain 60-luku bileisiin. Kangas on ostettu aikoinaan muistaakseni 30 markalla Roban Fidasta. Kyseessä oli kaksi verhoa ja toisesta olen jo aiemmin tehnyt pari hametta, joista toista edelleen käytän.

Seuraksi juhliin sain tämän komean (joskin päättömän) herran, jonka asustus löytyi UFF:stä.

Korut ostin Henkalta ja Glitteristä ja asun kruunasivat valkoiset sukkahousut.

Laiskimuksen tuotoksia

2008-06-07T20:49:00.007+03:00

Tai ihan ahkeran käsityöntekijän, mutta laiskan bloggaajan. Bolero ja kolmiohuivi ovat valmistuneet jo talvella, mutta en ensin saanut aikaiseksi kuvata niitä ja sitten kirjoittaa blogiin. Nyt ne kuitenkin vihdoin esitellään. Bolero oli ensimmäinen isompi työni ja valmistui yllättävän nopeasti ja onnistui yllättävän hyvin. Ikävä kyllä se valmistui just kesää vasten, joten en ehtinyt käyttää sitä kuin muutaman kerran. No, syksyllä sitten taas. Kolmiohuivi on tehty kahteen kertaan, koska tein huomattavasti ohjetta pienemmillä puikoilla ja silmukoita oli alkuun liian vähän. Ja lankakin oli eri merkkiä ja kokoa kuin ohjeessa. Ehkä se olisi voinut olla vieläkin vähän isompi, mutta ihan kiva noinkin. Sekin valmistui vähän vääriin säihin, mutta on ollut muutaman kerran boleroa enemmän käytössä. Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen. Boleron ohje on Moda 2/2008:sta, kokoa 12v.(!) Tuli kuitenkin ihan sopiva ja istuva näin kompaktin kokoiselle aikuiselle. Huivin ohje on sovellettu Tekstiiliteollisuuden nettisivujen ohjeesta 84 Pitsihuivi.

Suomen kesää odotellessa.

2008-05-24T14:56:00.008+03:00

Melkein jo meinasi mennä hermo loputtomaan sileään neuleeseen, mutta valmista tuli kuitenkin: esittelyssä siis miesvillatakki Jarrett. Lievään tuskastumiseen saattoi vaikuttaa se, että tein takakappaleen kaksi kertaa (ensimmäisestä tuli liian pieni, minkä luonnollisesti huomasin vasta kun olin tehnyt oikeastaan koko kappaleen) ja toisesta etukappaleestakin puolet kahdesti (ekalla kerralla toisen hiha-aukko vaan alkoi keljusti ylempää kuin toisen).

Malli: Kim Hargreaves'n Jarrett kirjasta Vintage Knits Lanka: Rowan Scottish Tweed DK, hiukan vajaa 750g Puikot: 4 (sileällä), 3,5 (resoreissa) ja 3 (olka- ja kyynärpaloissa)

Sitten tietenkin muutama in action -kuva:

Tämä projekti kumosi kyllä pitkälti arvaukseni siitä, että Rowanin hienot neulemallit ovat myös hienosti ohjeistettuja. Sinänsä takki oli aika peruskamaa, mutta aika häiritsevää oli muun muassa se, että kirjassa ei ollut mitään muita mittoja kuin takakappaleen leveys ja pituus ja hihan pituus kainaloon saakka. Kun kuitenkin päädyin hiukan soveltamaan (alaosa on lähinnä kokoa M ja yläosa L, kun malli oli selvästikin tehty pienihartiaiselle), se aiheutti joitakin haasteita. Lisäksi olen vähän sitä mieltä, että ainakin nuo hiha- ja olkapalat ovat kirjan mallin päällä vähän erilaisella ohjeella tehdyt. Mutta mitäpä tuosta. Aika hyvä takki tuli kuitenkin. Käytössä (eilen) se on todettu lämpimäksi. Sopinee kotimaan kesään.

Varokaa liikakäyttöä, sisaret!

2008-05-13T11:27:00.005+03:00

Heh, luin eilen Hesaria ja totesin J:lle, että tää on pantava blogiin. Marjut oli näemmä huomannut saman :)

Liikakäytössä on samantekevää, kudotaanko villasukkaa vai pelataanko jääkiekkoa. Se ei ole kehitykselle tai tunne-elämän hallinnalle myönteistä.
(Tarja Salokoski: Videopelien vaikutuksia on liioiteltu)

Tämähän siis toki koski lapsia ja nuoria, mutta ei kai riippuvuus missään iässä ole kovin myönteistä...

Kesätopin alkua

2008-05-12T11:40:00.003+03:00

Nyt on eka kerä Muskatia neulottu eli etukappaleesta n. 1/3 valmiina. Aloitin tämän tosiaan viimeksi ompeluseurassa vitosen pyöröllä ja totesin siitä tulevan liian löysää. Muutenkin alun sileä osuus näytti epätasaiselta, mikä taisi johtua siitä, että joka 3. s on kierretty enkä ole niissä kauhean kokenut (nurjalla etenkään). Purin aikaansaannokseni tapaamisen lopuksi ja kyllästyin pariksi viikoksi koko toppiin. Sitten aloitin uudelleen suosituspuikoilla eli nro:lla 4,5. Alareunaan tein 4 krs ainaoikeaa, koska mallikuvassa reuna näyttää käpristyvän.

Nyt tästä sitten tuli ihan ok, kuvassa kohokuvio ei tosin näy kauhean hyvin, koska on niin kasassa. Työ etenee entistä paremmin, kun lainasin äidiltä bambupuikot. Metallisilla nurjat kierrot olivat aika tuskaisia, koska neulon oikealla kireämpää kuin nurjalla ja metalli liukuu ikävästi. Bambussa on parempi pito.

Pohdin ennen aloittamista, että miten ihmeessä toppi voi istua, kun on malliltaan ylöspäin levenevä. Ei siis tiimalasinmallinen kuten ihmisen kroppa (ohjeen kuvassa oleva malli on kokoa 34, joten sen päällä nyt varmaan kaikki näyttää hyvältä). Luulen selityksen ehkä piilevän siinä, että kohokuvio tehdään nurjilla silmukoilla, jolloin oikeastaan muodostuu joustinta. Asiahan selviää sitten, kun työ valmistuu... Saa nähdä jääkö nurkkiin lojumaan.

Sydämiä.

2008-05-07T19:48:00.009+03:00

Ensin päivän tunnelma.
Sitten lahjasukat tyylitietoiselle 2-vuotiaalle. Sydämet saattavat olla liikaa...
Lanka: Seitsemän veljestä
Puikot: 3 ja 3,5
Koon kanssa luotan nyt siihen, että Novitan sukkakokotaulukko on aivan väärässä (ja kehottaa siis neulomaan aivan liian isoja sukkia). Toivoisin, että nämä olisivat noin kokoa 24. Sydän-kuvio on ryövätty täältä.

Ja lopulta, doudou. Sellaisia teemme pariisilaisompeluseuran synttäreiden kunniaksi hyväntekeväisyyteen. Tai siis minä tein tuollaisen silmäpuolen, muut ovat uskoakseni askaroineet kauniimpia pupusia ja nallekarhuja. Sydänpylly tästä tuli, ettei sitä heti kättelyssä kiusattaisi.

Tilkkujen yö

2008-05-02T15:32:00.005+03:00

Piti nyt laittaa tänne kuva viime lauantain aherruksen tuloksesta, 5 x 7 tilkun kokoisesta peitosta. Kyllä sitä sitten puserrettiinkin yli yhteen saakka yöllä... Maria & Maria ottivat fiksummin vähän pienemmät peitot ja valmistuivat jo reilusti ennen puolta yötä. Äidin (joka 30 vuotta pitemmällä kokemuksellaan sai omansa yhdisteltyä nopeammin) suosiollisella muutaman sauman avustuksella tämä sitten kuitenkin tuli valmiiksi ja toivottavasti lämmittää tulevaisuudessa jotakuta mukavasti. Värit valitsin luonnollisesti noiden muutamien turkoosien perusteella. Kokosin tällä kertaa virkkaamalla (piiloilla, muut kokosivat kiinteillä), aiemmin olen ommellut. Kiinteillä silmukoilla tulee ehkä kuitenkin lopulta nätein, koska sauma on kuin koriste, eikä asia, joka pitää yrittää piilottaa. Oman haasteensa tarjosivat myös muutamat mukaan sattuneet peltitilkut, jotka oli tikutettu mahdottoman pienellä virkkuukoukulla... Pari lievähköä kirosanaakin taisi siinä lipsahtaa, kun koetin survoa koukkua niistä läpi.

Kuva on täysin luvattomasti varastettu äidin Facebook-tililtä. Sori.
Lisää kuvamateriaalia ja juttua aiheesta täällä.

Kirpputorilla.

2008-04-26T19:48:00.005+03:00

Pariisissa paistoi tänään kovasti aurinko. Meidän lähellä, kanaalin rannassa, havaitsin kirpputorin - rupsahtaneita design-huonekaluja, romanttisia astioita, pitsejä, kirjoja ja miehiä ilman paitaa. Juuri kun ehdin ajatella, että pariisilaistoreilta ei hevin taida löytyä lankaa, osui kohdalle olettamuksen vääräksi osoittanut koju. Tuntemattomaan, puuvillan oloiseen lankaan sijoitin yhteensä 1,50e. Turkoosi-savunsininen lanka taipuisi varmaan mieluusti topiksi (minäkin alan innostua ajatuksesta), mutta taitaa olla vähän vaikeutta tuon määrän kanssa. Kovin on vaikea arvioida, paljonko sitä on. Kerät ovat kyllä tiiviitä, mutta eivät ne taida toppiin asti riittää... Postaukseni aihe on yhtäkaikki esitellä löytöni teille. Olen tullut vähän nappihulluksi, koska nappeja löytyy täällä aina ja kaikkialta. Tämänpäiväiset napit maksoivat yhden euron, ja ne ovat nuo pienet mustat alavasemmalla. Kuvaan piti saada myös uusi nappipussukkani, jonka sain natolta tuliaisiksi. Se on ihana!
Miesvillatakki etenee hitaasti mutta varmasti: takakappale ja toinen etukappaleista ovat valmiina - ja lienevät oikean kokoisetkin. Lisäksi puikoilla on seiskaveikan tuhoamisprojekti (ja totean yhä uudelleen, että sukkien neulomista en rakasta).

Virkattu lasten toppi

2008-04-24T09:34:00.006+03:00

Kerrassaan nopeasti (edelliseen työhön verrattuna) valmistui tämä virkattu toppi 6-vuotislahjaksi. Se, kuten lahjansaajan siskolle menevä mekkokin, näyttää minusta kovin pieneltä, mutta on kyllä täysin ohjeen mittojen mukainen. Kai se on uskottava, että lapset on laihoja :) Ihmettelen silti, miten toppi ohjeen mukaan tehtynä mahtuu kellekään, koska pääntie on tosi pieni. Itse suurensin sitä aika huomattavasti ja näyttää silti aika pieneltä. Kersoillahan on tunnetusti tosi iso pää.

Malli: Drops Design, lanka: Novita Tennessee, koukku: nro 4

Kuvassa ei näy kovin hyvin etukappaleen simpukkakuvio, klikkaamalla suuremmaksi se erottuu ehkä hitusen paremmin. Muuten toppi onkin pelkkää pylvästä. Valitettavasti meillä ei taaskaan ollut mitään tai ketään sopivaa mallinukkea esittelemään vaatetta.

Tässä taas langat seuraavaa projektiani varten, joka on tämä toppi. Valitsin jopa saman värin kuin ohjeessa :) Väri on itse asiassa vähän oliivisempi kuin kuvassa näyttää, ei siis ihan noin vaalea. Langat on kuvattu tosi taiteellisesti Elyséen vieressä, koska aloitimme tänään päivän "samppanja-aamiaisella" todettuamme, että viikonloppuna siihen ei ole aikaa.

Vihdoin valmista

2008-04-15T10:15:00.008+03:00

Sain viimein eilen (kuukausi keskeneräisen bloggauksen jälkeen) tämän mekon valmiiksi.
Lanka pirulainen loppui kesken, vaikka ostin tismalleen ohjeessa sanotun verran ja neuleeni tiheys oli silmukalleen määrätyn mukainen (mikä oli kyllä sattumaa, en tod. tehnyt mallitilkkua ja neuloin hiukan suositusta isommilla puikoilla). Oudointa kaikessa oli se, että vain Alpaca loppui kesken, Cotton Viscose riitti aivan hyvin. Puuttumaan jäi ihan reilusti: koko yläosan takakappale ja osa etukappalettakin. En ole keksinyt muuta selitystä kuin että Alpacaa oli kerissä ilmoitettua vähemmän. Onneksi löytyi vielä samaa värierää Menitasta. Vyötteetkin olin heittänyt pois, kun ajattelin, etten niitä enää tarvitse.

Ostin samalla myös aivan superihqun väristä vihreää Muskatia omaa kesätoppiani varten :) En vain tiedä koska pääsen sitä aloittamaan, kun olisi tämän mekkohenkilön isosiskon 6-vuotispäivät tuossa ensi kuussa ja sitä varten pari kerää Tennesseetä odottamassa virkkausta topiksi...

Aika raskaalta muuten tuntuu tuo mekko, että toivottavasti ei venähdä käytössä. Tosi käytännöllistä vielä neuloa lapselle materiaaleista, jotka vaativat käsinpesua... Mutta eihän tämä nyt mikään arkivaate olekaan.

Esittelyssä: Viininystävän villatakki.

2008-04-07T16:52:00.005+03:00

Malli: Drops Design 103-1
Lanka: Jaeger Extra Fine Merino Chunky. 14,5 kerää.
Puikot: 4

Takki, tällaiselle punaviinirakkaalle väriltään enemmän kuin sopiva, valmistui ältsin nopsaan, jo pari viikkoa sitten, kiitos yksinkertaisen mallin ja paksun langan! Olen enemmän kuin tyytyväinen siihen, että kerrankin jaksoin tutkailla neuletta alussa tosi kriittisellä silmällä ja purkaakin useita kertoja: lopputulokseen olen oikein tyytyväinen. Aluksi laitoin napit väärään kohtaan, tuohon kaksinkertaisen helmineuleen keskelle, ja takki näytti jotenkin oudolta. Ehdin jo ajatella, että ei taida minusta olla vaatteiden neulojaksi. Päätin kuitenkin tutkailla vielä Ravelryn lukuisia toteutuksia tästä samasta mallista, ja se kannatti: koko neuleen ilme muuttui täysin, kun kolmea nappia siirsi muutaman sentin.

Takki on tosi lämmin ja sopii täydellisesti paitsi punaviinin juomiseen, myös neulomiseen, johon vajaamittaiset hihat ja niskaa hellivä kaulus ovat täydellistä seuraa.

Nyt puikoilla on Jarrett.

Bolero

2008-04-03T08:50:00.005+03:00

Sain viimein kuvan tästä jo jokin aika sitten valmistuneesta bolerosta. Se on tehty jokseenkin Stitch 'n Bitchin ohjeella, joskin hieman muokaten. Lanka on SandnesGarnin Smartia eli 100 % villaa ja yllättävän lämmin tuo tekele onkin. Lankaa kului vähän yli viisi kerää. Koukku oli numero 5 ja hakaset ostin Stockalta.

Keskiosan istuvuus on yllättävän hyvä ja pääntien muoto on mielestäni kaunis, mutta hihoihin en ole oikein tyytyväinen. Taisin leventää niitä liikaa. Lisäksi tämä olisi voinut olla lyhyempi eli turhaan lisäsin pituutta. En kuitenkaan jaksanut enää alkaa purkaa sekä etu- että takakappaleita (tai no, tämähän koostuu vain yhdestä kappaleesta) siinä vaiheessa kun asian huomasin eli kun koko tekele oli jo valmis.

Norjalaista lankaa.

2008-03-19T20:23:00.006+02:00

Ravelry-koukkuun jäämiseeni liittyy myös se, että osallistuin elämäni ensimmäistä kertaa lankavaihtoon. Kyseessä oli minusta varsin hauska idea, Nordic Swap, pohjoismaisten neulojien ryhmässä. Minun vaihtokaverini oli norjalainen LilleBlaa, jolta saapui tänään kutkuttava paketti:
Jännittävästi kiiltävää, norjalaista 100%-villalankaa (Dalegarn), pikkuinen kana, ilmeisesti munahatuksi, ja suklaata, joka tuhoutuu vielä tämän päivän aikana. Kivaa! Mikäpä olisikaan mukavampaa kuin se, että postilaatikosta löytyy paketteja?
Lanka tuo mieleeni lumen, kun se on jotenkin niin kirkasta; onko ehdotuksia, mitä siitä neuloisi?

Iso vaate.

2008-03-14T15:12:00.008+02:00

Tämä oli alkutilanne. Postipoika toi lankaa saarivaltiosta. Olin päättänyt tehdä taustalla näkyvän neuletakin Phildarin lehdestä (Hiver 07/08, Tendances). Siinä takki levenee, koska mallineule vaihtelee kahdenlaisen joustimen välillä: helmassa 5n 1o ja rintamuksessa 1n 1o. Tein mallitilkun. Kokeiltuani useita puikkoja ja päädyttyäni paljon suositeltua pienempiin, 1n 1o -joustinneule näytti tiheydeltään sopivalta, 5n 1o taas huomattavasti löysältä. Aloitin kuitenkin takakappaletta.
Siitä tuli 20cm liian leveä.
Laskin uudestaan.
Tuli 10cm liian leveä.
Totesin, että tällä langalla nurjat silmukat jostain syystä ovat leveämpiä kuin tuolla alkuperäisellä tosi muovisella Phildarin langalla (Partner). Selitystä en keksi.
Lisäksi Ravelrysta sain selville, että tämä takki vie odotettua paljon enemmän lankaa, ja 16 Jaegerin Extra Fine Merino Chunkyani saattaisivat loppua lyhyeen.
Herättyäni seuraavana yönä laskemaan silmukka-aiheisia prosenttilaskuja päätin vaihtaa mallia.
Päädyin Ravelryssakin varsin suosittuun Dropsin 103-1:een (jonka nimi toki on luovuuden riemuvoitto). Tein taas mallitilkun, sileällä tällä kertaa.Laskin huolella. Tiheys ei puikkokokoja vaihtamallakaan täsmännyt malliin. Päätin soveltaa, vaikka oli päättänyt, että siihen puuhaan en nyt ryhdy. Alkuperäinen ohje oli kuitenkin kirjoitettu kahdelle langalle, tiheydellä 11s/10cm tai 17s/10cm, ja koska minun tiheyteni oli 14s/10cm eli juuri noiden puolivälistä, totesin, että soveltaminen ei voi olla kovin vaikeaa.
Aloitin takakappaleen.
Siitä tuli 10cm liian leveä.
Vähensin silmukoita ja aloitin uuden.
Tein 10cm ja totesin, että tämä versio on 10cm liian kapea.
Opin seuraavaa: takakappale on mitattavissa oikean levyiseksi vasta noin 10 sentin neulomisen jälkeen. Ennen tätä se on (ainakin minulla) huomattavasti liian leveä.
Palasin edelliseen suunnitelmaan.
Neuloin aikamoisella vimmalla. Tulos on tässä:
Se näyttää sopivalta! Toistaiseksi.

Pikkutytön mekko

2008-03-13T21:21:00.013+02:00

Pitää nyt bloggata vähän tästä keskeneräisestä työstä, kun ei voi neuloa... Tänään iski armoton hiirikyynärpääsärky, johon ei tunnu ibuprofeiini tepsivän (ja tämä tietokoneella istuminen tietysti auttaa asiaa). Neule lähtee siis hyllylle joksikin aikaa, onneksi lahjan saajan 4-vuotissyntymäpäiviin on vielä kolme viikkoa. Elänkin toivossa, että ehdin vielä tehdä tämän valmiiksi sitä ennen. Ohje on Garnstudion ja lanka samaten (Alpacaa ja Cotton Viscosea). Neulon niitä nro 5:n 80 cm pitkällä pyöröllä. Yhdistelmä on miellyttävän pehmeä ja omasta mielestäni tosi kaunis. Väri on vähän niin kuin tuollainen kultaan vivahtava kypsä vilja. Kuten kuvasta näkyy, löysin mekkoon juuri sopivat napit Stockalta.

Piti tähän vielä lisätä, että kai se on nyt joku kesätoppi itselleen sitten rykäistävä, koska tässä mekossa on tarkemmin ajatellen ihan yhtä paljon työtä kuin jos neuloisi itselleen hihattoman topin... Kivannäköiset (palmikottomat ja ei liian romanttiset) mallit saa ilmiantaa allekirjoittaneelle.

Mohairkaulahuivi

2008-03-06T13:20:00.003+02:00

Kaksi tällaista kaulaliinaa on tullut virkattua lahjaksi lähipäivinä. Ohje Moda 5/2007, lanka Rose Mohair, koukku nro 6. Strategiset mitat (ilman hapsuja) 180 cm x 15 cm. Kolmesta kerästä tuli kaksi huivia ja vielä jäi noin puolikas kerä ylikin. Anteeksi kuvan epätaiteellisuus, musta ei kertakaikkiaan taida olla sellaisiin "menenpä ulos kuvaamaan tekeleitäni lumisen kuusenoksan kanssa" -juttuihin. Mutta kyllä kai tuosta jonkin käsityksen saa :)

Muuten käsityörintamalla on aika hiljaista. Kädet tuntuvat kipuilevan, jos yhtään enempää riehuu, joten koeta lykätä neulomista ensi viikkoon.

Ilmoittauduin muuten nyt sitten minäkin Ravelryn jonoon...

Jääprinsessan huivi.

2008-03-04T20:07:00.004+02:00

Teen heti työtä käskettyä ja esittelen tämän vastauksen taannoiseen juhlapukukriisiini. Lopulta päädyin siis valikoimaan varastoistani varsin kesäisen vaaleanpunaisen prinsessaunelman. Päätin tehdä siitä jääprinsessa-tyyppisen talvipuvun harmaan mohairhuivin avulla :) Tulos on tässä, valitettavan huonona kuvana, kun tietenkään juuri MINUN pukuani ei tullut asianmukaisesti kuvattua. Mutta olin itse tyytyväinen!

Lankana oli varsin miellyttävä, vaikkakin puolimuovinen (opin, että courtelle tarkoittaa akryylia) kid mohair, jonka merkin olen nyt väliaikaisesti unohtanut - se on joku ihan tuttu, Menitasta (aargh miten hatara pää, ja vyötteet Suomessa!). Menekki oli lähes kolme kerää, siis noin 140g, ja puikot neloset. Neule on siis ihan perussileää, mutta jokaisen kerroksen alussa ja lopussa on kaksi ainaoikeaa silmukkaa rullautumisen ehkäisemiseksi (mahtaakohan sillä olla vaikutusta, kun huivi on sen verran leveä...). Muutama kerros huivin alusta ja lopusta on nin ikään ainaoikeaa, joka on taitettu nurjalle puolelle. Aikaa meni suunnilleen tasan kaksi viikkoa, melkein joka päivä hiukan neuloen.

Nyt on muuten ensimmäiset nettilankaostokset tehty. Täältä. Jännittää.

Projekti alkaa.

2008-02-28T23:44:00.002+02:00

Ongelma: neuleintoa olisi, mutta langat ovat rumia tai tavanomaisia enkä keksi niistä mitään järkevää puuhailtavaa. Onko ehdotuksia Seiskaveikkavarastolle (pari kerää luumua, pari valkoista, yksi joulunpunainen)? Muutaman puuttuvan tilkun voi vielä värkätä velipojan peittoon, mutta se ei nyt oikein inspiroi.

Laitoin intoa ruokkiakseni alulle projektin, joka on muhinut jo jonkin aikaa mielessä. Se on nimeltään Jarrett. Etsin tovin jos toisenkin Miikan toiveita vastaavaa neuletakkimallia, ja tässä se nyt on. Ihan sitä varten äidyin jo nettiostoksillekin, ja ostin tämän. Vielä pitäisi nettiostella vähän lankoja, kun en oikein uskalla lähteä soveltamaan liiemmin tuon lankapuolen kanssa... Jännittää jonkin verran, kun tässä nyt oikein valmistaudutaan valtavaan (?) projektiin - yleensähän mun neulomukset lähtevät aikalailla fiilispohjalta. Alan kuitenkin än yy tee nyt odottaa tuota ison meren takaa tilattua kirjaa. Siinä näytti olevan muutamia muitakin varsin mielenkiintoisia malleja!

Höpöttämö on!

2008-02-23T16:54:00.002+02:00

Parhaat neuleystävät, täällä voi käydä katsomassa vastaperustettua blogiani. Nyt minusta on tullut ihan neulehömppä...Voi olla että se etusivun kuva on vieläkin niin iso, että sen aukeaminen kestää. Eli rakennusvaiheessa ollaan vielä.

Vaaleanpunainen kausi?

2008-02-22T16:29:00.005+02:00

Kun ei ole valmiita, pitää esitellä keskeneräisiä. Laitoin vauhtiin yhden isomman työn ja ajattelin että se varmaan menee, kun tekee pienempiä rinnalla. Eli isompi on tuo vaalenapunaisesta puuvillalangasta neulomani kesätoppi, joka kyllä uhkaa valmistua nopeastikin. Suoraan sanoan olen hieman hämmentynyt omasta värivalinnastani. Menin menitaan ostamaan hennon vaaleankeltaista lankaa ja tulin ulos vaaleanpunaisen kanssa. Syy oli se, että hentoa vaaleankeltaista ei ollut, oli vain kananpojankeltaista. Silti tästä topista uhkaa nyt kaikkine pitseineen tulla tosi söpö, saas nähdä meneekö pesukoneeseen värjäykseen? Kuvastakin näkyy kyllä hyvin, miten paljon armottomampaa puuvillalanka on käsialan suhteen. Mun on aina ollut vaikea kiristää nurjaa kierrosta yhtä napakaksi (muttei liian) kuin oikea, ja tässä se nyt kyllä näkyy. Toivottavasti pingotus auttaa vähän. Melkein mietin rupeanko tekemään uudestaan pyöröillä, mutta kun koko matkaa ei kuitenkaan voi niin ero on aivan liian iso kun vaihtaa tasoksi. Siis näillä mennään.
Vaalaenapunaiset sukat on kesken vaikka kuinka kauan, teen kerttuja Rose Mohairista ja tiimalasikantapäällä. Ajattelin lahjavarastoon, vaikka en tiedä kehtaanko antaa lahjaksi vaaleanpunaisia sukkia? Onko se ihan ällösöpöä?

Välitöitä osa 2

2008-02-18T10:51:00.008+02:00

On valmistunut lisää välitöitä, kahdet pikkusukat ja pari pipoa. Ruskea lanka on Nalle Coloria, ällö vaalean-
punainen Woolia ja punainen 7 veljestä. Olen mieltynyt kaksinkertaisesta langasta neulomiseen, kutosen puikoilla tulee ihanan nopeasti valmista.

Lisäksi virkkasin Jengasta tällaisen kolmiohuivin, joka taitaa mennä yhdelle kaverille lahjaksi. Malli on maailman yksinkertaisin Novitan. Muutin ohjetta sen verran, että tein aina kaksoispylvään kerroksen loppuun, koska huivin lyhyet sivut tuppaavat vetämään. Hienoista vetoa on silti vielä havaittavissa, joten joutunen pingottamaan, vaikka miten laiskottaisi.

Nyt aloitan pitkävartisia sukkia parivuotiaalle, täältä löytyi oikein oivallinen ohje. Kyseessä on sukkakeräys Petroskoin lapsille.

Lisätty sivuelementti

2008-02-15T10:28:00.003+02:00

Lisäsin tuohon sivuun tuollaisen kohdan, johon voi laittaa, mitä juuri tällä hetkellä on puikoilla/koukulla. Olen muutamassa blogissa törmännyt tuollaiseen ja minua ainakin kiinnostaa, minkä parissa toiset parhaillaan ahertavat :)

Välitöitä

2008-02-08T08:43:00.000+02:00

Olen sutaissut muutaman pikaisen "välityön" paremman tekemisen/ajan puutteessa. Tämä pipo (jota esittelee oikean mallin puutteessa Ugly Dollimme Babo), on SPR:n neulontakampanjaan ja tehty tällä Tekstiiliteollisuuden ohjeella. Vihreä lanka on kaksinkertaista 7 veljestä ja musta Isoveljeä, neulottu kutosen sukkapuikoilla 60 silmukalla. Tämä on luullakseni sellaista 2-vuotiaan kokoa.

Lisäksi tein toisen Yhden kerän huivin, tällä kertaa täysin ohjeen mukaan mutta Isoveljestä. Tällainen siitä tuli. Parempi kuin 7 veljeksestä, mutta edelleen hitusen kapea. Pituutta sillä tosin on 2,25 m, joten se ylettyy hyvin kahdesti kaulan ympäri.

Lisäksi tein pari viikkoa sitten yhdelle kaverilleni korvaläppäpipon, joka onnistuikin (yhden purkamisen jälkeen) ihan mukavasti. Se oli myös kaksinkertaista 7 veljestä kutosen puikoilla, joten valmistui vinhaa vauhtia. Koetan saada siitä tänne jossain vaiheessa kuvan. Malli oli Novitan inspiroima, mutta sovellettu. Koko pipo oli sileää oikeaa. Aloitin korvaläpistä, jotka syntyivät näin: luo 4 s, neulo 1 krs oikein ja 1 krs nurin, lisää tämän jälkeen aina 1 s oikean kerroksen alussa ensimmäisen silmukan jälkeen ja 1 s kerroksen lopussa ennen viimeistä silmukkaa. Neulo nurja krs normaalisti. Jatka, kunnes puikolla on 25 s. Neulo tämän jälkeen vielä 2 krs ilman lisäyksiä. Tee toinen läppä samoin. Luo läppien välin 12 s (pipon takaosa) ja 30 s (etuosa) ja yhdistä renkaaksi. Neulo pyörönä oikeaa, kunnes pipon korkeus (korvaläppiä lukuun ottamatta) on 20 cm. Silmukoi yläreuna kiinni. Kyseessä on siis "kissapipo" eli laatikko, jolla on korvaläpät. Tee lopuksi korvaläppien alareunaan letit. Tällä ohjeella pipon ympärysmitaksi tulee minun käsialallani noin 60 cm, kaverini aikoi vielä vuorittaa luomuksen.

Kämmekkäitä.

2008-01-31T20:43:00.001+02:00

Yritän kuluttaa kerääntyneitä jämälankoja; tein siis muutamat kämmekkäät. Eräänä päivänä näin metrossa pikkutytöllä ihanan baskerin, jossa oli helmineuletta ja kuusi lettiä tasavälein. Harmaat kämmekkäät syntyivät tästä inspiroituneena. Ne on tehty Bergère de Francen Lima-langasta (80% villaa, 20% alpakkaa), silmukoita oli 28 ja puikot nro 3,5. Tykkään tuosta langasta ja siitä on kauniita, maanläheisiä värejäkin tarjolla. Letti vie 6 s ja sen molemmin puolin on 2 n. Vedenväriset (?) on tehty melkein samalla mallilla tuntemattomasta kaksinkertaisesta villalangasta, 25 s on niissä ja tuollainen tavallisempi palmikko. Ja vähän peukkuakin tein niihin, vaikka inhoan sitä...

Kämmekkäät sopivat kyllä ainakin tämän maan ilmastoon ihan kivasti (ja ovat tarpeen myös sisätiloissa...). Nuo sinisemmät taitavat kyllä lähteä lahjaksi Suomeen, toivottavasti niille löytyy sielläkin jotain käyttöä. Kirjoittaessahan ne ainakin toimivat?
Huomatkaahan muuten, että laitoin nuo tunnisteet tuohon sivuun näkyviin ja merkkasin niillä omat tekstini. Aattelin, että se helpottaa kovasti juttujen myöhempää hakemista (innostun välillä vähän kokeilemaan noita muokkausominaisuuksia muutenkin, sieltä löytyy vaikka mitä!).

Helmiä siis

2008-01-31T17:14:00.001+02:00

Paremman puutteessa siis helmiä. Mielummin kyllä neulon...

Neulekirja Ranskanmaalta.

2008-01-30T17:27:00.000+02:00

Kävin kirjastossa. Lainasin Luce Smitsin kirjan Le tricot - techniques et modèles. Varsin kattava opus, jossa kerrotaan hyvin kuvin kaikki ranskalaisesta silmukoidenluonnista palmikoiden ja erilaisten hihojen tekoon. Olin kuitenkin hämmentynyt, kun näin, millaisia välineitä neuloja tarvitsee:

Suurin osa noista muovinpaloista on minulle tuiki tuntemattomia. Silmukkamerkkien funktion olen tosin oppinut täällä ollessani; edelleenkään en omista yhtäkään.
Yhtä kaikki, päätin heti kokeilla yhtä kirjan esittelemistä pintaneuleista yhteen velipojan tilkkupeiton tilkkuun. Totesin, että on kiva, kun on hyvät kuvat vaihtoehdoista ja yksinkertainen selvitys vieressä. Kokeilen nyt tätä hyvin yksinkertaista mutta silti hereilläpitävää "Les côtes perlées" -neuletta, jolle en tiedä suomennosta. Näin se kuitenkin menee:
Silmukoita oltava 5:llä jaollinen määrä +2.
1.krs: *2 n, 1 o, 1 n, 1 o*, 2 n
2. krs: *2 o, 3 n*, 2 o

Elämää ilman puikkoja

2008-01-30T16:45:00.000+02:00

Neuleriippuvuus on käynyt pahaksi. Viikko ilman kudinta ja erilaiset oireet ovat varsin selviä.
1) Minulla on selviä oireita blogiähkystä. Kun en voi itse kutoa, käytän aikani muiden blogeissa surffailuun. Ensin efekti oli rauhoittava: ihania, kauniita käsitöitä ja miljoonia ideoita. Vähitellen miljoonien ideoiden ja kauniiden käsitöiden vyöry alkoi ahdistaa toimettomia käsiäni: mulla ei ikinä ole aikaa tehdä noin paljon käsitöitä! En ikinä ehdi kutoa tarpeeksi! En ehdi toteuttaa sitä tätä enkä tuota unelmaa! En ikinä osaa suunnitella istuvia villapuseroita omasta päästä kuten eräät! Minä en ikinä osu paikalle kun parhaat lankakerät on alennuksessa tai kirpputorilla! Minä en ikinä ole tarpeeksi luova askerrellakseni kauniita istuvia ja mielenkiintoisia vaatteita kirpputorilöydöistä! Mulla ei ole värisilmää!
Ähky...röyh.
2) Loogista siis: Päätin perustaa oman blogin. Jos en voi neuloa, voin kirjoittaa neulomisesta, eikö? Blogin nimeksi tulee....tätätätätätäääää: Kerän kanssa. Mitäs pidätte?
3)Ostin itselleni ylihintaisen kinnasneulan (7,40e, kuuden sentin puupalasta maksettuna tämä summa ei voi olla mitään muuta kuin pienen herttaisen käsityöliikkeen yhteiskunnallista tukemista) siinä toivossa että neulaa voi käyttää vaikka puoli vasenta kättä on toimintakyvytön. Kotoa löytynyt vanha neulomisohje käteen ja menoksi. Puolen tunnin päästä olin saanut aikaan ison määrän varsin vaikeasti avautuvia solmuja, mutten mitään jota voisi kutsua neulokseksi. Heitin kerän ja neulan nurkkaan ja päätin surffata netistä paremmat ohjeet.
4) Kinnasneulan sijasta päätin ostaa askarteluliikkeestä kolme pussia puuhelmiä vitosella. Niitä nyt ainakin voin pujotella naruun, jos en mitään muuta.

Knit-aholic?

Terveisiä Sveanmaalta

2008-01-26T12:45:00.000+02:00

Terveisiä gradumatskumatkalata länsinaapurista. Niin se vain on, että kun kuuseen kurottaa niin katajaan kapsahtaa. Gradu on totaalisessa kriisissä ja pahinta kaikessa, motivaatio nollassa. Ei kiinnosta. Olen tehnyt täällä kaksi viikkoa "töitä" ihan vasemmalla kädellä.

Koska edessä mitä todennäköisimmin on uranvaihto voinkin keskittyä käsitöihin. Olen lueskellut innolla kaikkia ihania blogeja ja katsellut kauniita kuvia, joten innostuin ottamaan omista keskeneräisistä kuvia. Vaikea muuten saada hyviä kuvia, kun ulkona on sademyrsky ja valon kanssa vähän niin ja näin...

Blogger heittelee taas näköjään kuvia mihin sattuu, mutta tässä viimeaikaisia saavutuksia. Virkkasin kynille pussin laivalla yli lahden, eikö tullut aika näppärä? Mulla on ennestään vaan sellaisia isoja penaaleja joihin mahtuu kilo kyniä ja näin matkaa varten ajattelin että tarvitsen vähän pienemmän. Ohuella langalla ja kiinteillä silmukoilla tähän meni kyllä tovi, paljon pidempään kuin luulin, mutta tykkään tosi paljon kauniista pinnasta ja napeista.

G:n joulukalenterista sain tuon ihanan syksyn värisen langan. Kun sitä oli vaan yksi kerä ja värit niin mahtavat ajattelin kokeilla jonkinlaista scarfletia, Etsy:ssä niitä on paljon erilaisia, tämä siis mun versio, ohjetta ei ole, toivottavasti tulee kiva. Ostin pari puunappia jolla se kiinnitetään. Tunnetteko konseptin? Lyhyt kaulaliina napeilla kiinni just kaulanympäri.

Lisäksi kävin Tukhomassa Marias garn -kaupassa ja ostin tätä ihanaa ruotsalaista alpakkaa sekä kaksi settiä puisia puikkoja. Ohuita 2.5 puikkoja en varmaan puisina olis ostanut mutta kun mukana ei ollut omia ja piti tietty heti päästä aloittamaan. Niin siis mitä? No rannekkeet ajattelin tehdä itselleni, JOS sen gradunrähjäkkeen joudun naputtamaan kokoon niin kirjastossa palelee aina niin kädet kuin ranteetkin. Ja alpakka on ihanan lämpöistä!

Huono uutinen on että kutominenkin on nyt vähän telakalla, koska jouduin pieneen onnettomuuteen. Juoksin bussiin enkä nähnyt pyöräilijää joten kohdattiin täydessä vauhdissa. Saldo mahtavat mustelmat ja murtunut nimetön vasemmassa kädessä. Auts. Pystyn vähän kutomaan, mutta kyllä se aika hidasta on. No huomenna lennän takaisin kotiin enkä liiku omalta sohvalta enää koskaan. Päätetty.

Lisää lahjoja.

2008-01-19T15:32:00.000+02:00

Mutta ei joululahjoja kuitenkaan. Tein kummitädille 50-vuotislahjaksi lopulta kaulahuivin suunnilleen Ullan Pumpulihuivin ohjeella. Tosi helppo. Käytin siihen 50 g Filatura di crosan Multicoloria (60% mohairia, 40% akryyliä) ja puikkoja nro 4. Silmukoita oli ihan ohjeen mukaan.

Sitten sain lopulta hankittua juuri sopivanlaista lankaa häälahjatorkkupeittoon, ja se valmistuikin kahdeksikon puikoilla nopeasti. Halusin yksinkertaisen, joten tein peiton yhdestä kaistaleesta ja kokonaan helmineuletta. Oli vain kaksi ongelmaa: ostin alkujaan 1,1kg lankaa, jonka tajusin heti riittämättömäksi määräksi. Kun palasin kauppaan, jäljellä oli enää 200g, joten lopulta peittoon tuli 1,3kg lankaa, mutta olisi voinut tulla enemmän. Se on sellainen kaistale siis, leveys 65 cm ja pituus 170 cm. Ehkä sitä saisi pesemällä suurennettua (venyy valtavasti), mutta en tiedä uskallanko ryhtyä puuhaan. Toinen ongelma oli se, että päättelin kerien päät tyhmästi, ja ne näkyvät peitossa. Jostain syystä tulin vainoharhaiseksi ja solmin kerien päät aina yhteen (onneksi sentään melkein aina reunassa), mutta en jotenkin ajatellut (enkä näköjään huomannutkaan) että noin paksussa langassa se näkyy liikaa. En jaksa kuitenkaan tehdä koko peittoa uudestaan, ja yritän ajatella että käsityön jälki saa näkyä. Kyllä siitä kuitenkin tuli melkolailla sellainen, kuin halusin.

Pipoasiaa

2008-01-16T22:41:00.000+02:00

Jokohan nyt ois viimenen versio siitä kuuluisasta piposta käsillä. Olen mennyt jo laskuissa sekaisin, mutta taitaa olla joku viidestoista versio. Tällä erää virkattu. Mielestäni aika nätti malli, jonka olen bongannut parinkin ihmisen päästä bussissa ja kaupassa. Toivottavasti eivät kauheesti ihmetelleet, mitä mä tuijotin. Laskin vain pylväiden ja simpukoiden määrää:) Päälaella siis pylväitä ja sitten noin yhdeksän kerrosta simpukoita, jonka ansioista toi reuna on noin kivan mallinen. Harmi vaan, että sattui toi lanka olemaan 100% villaa, joka on ystäviemme turkiskuoriaisten herkkua.

Toinen pipoasia löytyi Modasta. Olisi mahdollisuus tehdä hyväntekeväisyyttä pipojen ja sukkien muodossa. Suomen Punainen Risti, Moda ja Tekstiiliteollisuus Oy järjestää kampanjan, jonka tarkoituksena on neuloa lämpimiä pipoja ja sukkia kylmillä seuduilla hädässä ja puutteessa eläville. Ajattelin vaan, että jos jollain syntyy väkisin likaa jompia kumpia, niin niitä voi lähettää pois hyvään tarkoitukseen.

Juhlapukukriisi.

2008-01-11T17:48:00.001+02:00

Tiedättekö sen ongelman, kun tulossa on talviset juhlat (=häät), ja mekkoja olisi, mutta kaikki ovat spagettiolkaimisia. Sitten aletaan epätoivon vimmalla kiertää kauppoja ja etsiä jotain lämmintä ja hartiat peittävää asiaa sen asusteeksi; ei löydetä mitään kovin miellyttävää; päädytään rötkäleeseen neuletakkiin, joka ei oikeastaan sovi tyyliin ja pilaa tehokkaasti koko asukokonaisuuden.
No, minulle tämä ongelma on varsin tuttu (ja toistuu yleensä myös kesäjuhlissa, joihin sentään voi kohtuullisella vaivalla löytää jonkun kepeän huivin), ja nyt se on taas edessä. Olen helmikuisissa häissä peräti kaasona - ja koska siinä tehtävässä on kai pakko seisoa siellä kirkon etuosassa, niin olisi kiva ettei puku olisi ihan kelvoton. Mieleeni tuli sellainen, että olisipa tavallaan tosi hauska keksiä jokin yksinkertainen (ja suhteellisen nopeasti) neulottu asia, joka lämmittäisi ja peittäisi olkapäät. Mutta minkälainen se olisi? Oletteko koskaan miettineet tätä kysymystä? Hyviä ideoita otetaan ilolla vastaan. Ja jos jollain on jotakin mainioita vähän sellaiseen hailakan kullanväriseen tahi herttaisen vaaleanpunaiseen pukuun sopivia talvisia yläosia, lainaan mielelläni...

Uusi linkki

2008-01-03T14:28:00.000+02:00

Ehdin taas lounaan päälle surffailla neulesivuilla ja löysin toisen englanninkielisen nettineulelehden MagKnits. Onko teille tuttu? Lisäsin sen linkkilistaan. Ja tunteeko joku tän Ravelry -knit and crochet communityn? Suljettu sivu, jonne vois saada kutsun jos laittais nimensä listalle, mutta kun en oikein tiedä mistä on kyse.
No niin, nyt työnhakua neuleiden sijaan. Puoli tuntia lounaan päälle on sallittu. Eilen meni kyllä 2 ja puoli...

Paluu arkeen

2008-01-01T18:35:00.000+02:00

Mutta ennen sitä vielä hetkeksi joulun tunnelmiin..

Ilonalle maaaaaaailman suurin kiitos aivan ihanasta virkatusta pörröisestä kaulaliinasta! Tykkäsin todella ja kiitos että olit nähnyt niin paljon vaivaa, häkellyin aivan kun avasin paketin.

No niin, arvatkaa? Aivan. En tietenkään ottanut kuvia kaikista joululahjoista ennen niiden lähtöä maailmalle, koska jälleen kerran tuli kiire. Mutta tein mielestäni varsin vaikuttavan määrän omatekoisia lahjoja, joita oli kiva antaa
- Gustavin slipoveri
- Kaksi virkattua pipoa, yksi kudottu letikäs
- Virkattu kaulaliina
- Kaksi keittiöpyyhettä, yksi kudotulla pitsillä ja toinen kukkakirjonnalla
- Yhteensä neljät villasukat

G tykkäsi slipoverista joka onnistuikin tosi hyvin. Kamerasta simahti patteri juuri kun olin ottamasta herrasta kuvaa äsken...

Sen sijaan sain otettua muutamia muita kuvia:
JOululahjaksi sain kaksi neulekirjaa ja novitan vuosikerran. Neulekirjat ovat Stich'n bitch, joka on kyllä aika aloittelijoille ja ruotsalainen stickning, käänetty varmaan englannista
Stickningistä löysin esim nämä aika kivat tossut jotka ensi vuonna saattavat päätyä pukin konttiin :) Kuvassa myös yksi Gustavin ja yksi Marian käsi.

Ja tässä vielä käsitöitä, vaikkakaan ei itse tekemiäni: asuntomme uusimmat asukkaat, Neiti ja Lohikäärmemies, molemmat mielestäni varsin hurmaavia. Neiti muutti luoksemme Prahan matkan yhteydessä ja herra lohikäärmemiehen sain joululahjaksi veljen vaimolta. Se on Cambodiassa jossain lasten projektissa valmistettu ja mielestäni varsin mainio. Nimi tulee herran vasempaan käteen ja oikeaan jalkaan ommellusta röpelöistä jotka mielestäni muistuttavat lohikäärmeen selkään piirrettävää harjannetta.

Kuvien lataaminen onnistui tällä kertaa muuten oikein erityisen huonosti, jostain syystä ne halusivat aina mennä sivun alkuun...

Joululahjoja

2007-12-29T12:49:00.000+02:00

Tässäpä jouluksi painamani esiliina, jossa on siis karhuja, ja ruusuköynnöskaitaliina. Laitoin yksityiskohdista tarkemmat kuvat.

Joulutunnelmissa vielä.

2007-12-28T21:20:00.000+02:00

Joku kyseli, millaiset oli pariisilaisompelijoiden pikkujoulut - käykää katsomassa kuvia täällä!
Jokaisen piti siis tuoda mukanaan paketoitu lahja, jonka ainoat rajoitteet olivat, että sen on oltava itse tehty ja sinne on kyettävä laittamaan jotain sisälle. Monet olivat tehneet tosi kivoja kasseja ja pussukoita. Minusta se oli hauska ajatus; ehkä mekin voisimme tehdä jotain vastaavaa vaikkapa ensi vuonna?

Mekkoja

2007-12-18T11:02:00.003+02:00

Tässä pikapostauksena J:n veljentytöille tekemäni Barbien mekot ja vihdoin valmistunut vanhojentanssipuku.

Tein vielä salomoninsolmuilla tuollaisen hartiahuivin tuon jo kauan sitten valmistuneen vaaleanpunaisen mekon seuraksi. Liilan mekon alareunassa on pieniä lasihelmiä ja turkoosin mekon vyötäröllä pikkarainen Dior-ruusuke. Ehkäpä nämä seikat korvaavat sen, että mekot ovat villaa eivätkä mitään ihanaa kiiltävää tekokuitua :)

Vanhojentanssipuvun omistajalla ei ole kuvassa kenkiä, minkä vuoksi helma näyttää hiukan pitkältä, mutta muutoin siitä tuli ihan tyydyttävä tekele. Ja mikä tärkeintä, asiakas itse vakuutti mekon olevan juuri sellainen kuin hän halusi.

Iloista joulua vielä kaikille! Pian seuraa minun osaltani pari viikkoa hiljaiseloa.

Sukkia.

2007-12-13T20:17:00.000+02:00

Velipojalla ja minulla on uskoakseni samanlainen kiintymys villasukkiin. En kuitenkaan halunnut tehdä lahjaksi ihan perinteisiä sukkia, ja koska ihastuin ei-kuulemma-niin-kestävään lankaan (Bergere de Francen Lima, 80%villaa, 20% alpakkaa), päätin tehdä unisukat. Koska erinäisillä palstoilla putkisukat todettiin parhaiksi nukkumiseen, tein sellaiset, ekaa kertaa elämässäni. Siispä spiraalijoustinta peliin: 3o, 3n ja viiden kerroksen jälkeen aina siirryin yhden silmukan eteenpäin. Pyrin tekemään sukista napakat (Miikan jalalla mitaten), joten ekan liian ison yrityksen jälkeen niihin tuli 48 s puikoilla 3,5 (uskoisin, että lanka on aikalailla Seiskaveikan paksuista). Koska kantapäätä ei ole, sukat voi laittaa jalkaan miten päin tahansa. Kokonaismittaa niille tuli noin 41 cm.

Tein myös toiset Kerttuni, jotka menevät täällä hyväksi ystäväksi muodostuneelle saksalaistytölle. Ryhdyin oikein kikkailemaan, ja tein näihin sukkiin elämäni enimmäisen tiimalasikantapään, josta tuli mainioilla ohjeilla mielestäni paljon kauniimpi kuin siitä perinteisestä, jollaisen olen tottunut tekemään - olisiko sen nyt sitten saksalainen vai hollantilainen. Huomasin, että Ullassa on mukavasti neuvottu erilaisia kanta päävaihtoehtoja.

Ja sitten vielä yksi idea, joka on hautunut mielessäni. Haluaisin neuloa häälahjan hyvälle ystävälleni, joka menee helmikuussa naimisiin, ja melkein jo tässä eräänä päivänä päädyin sellaiseen klassisen yksinkertaiseen torkkupeittoon. Paksusta luonnonvalkoisesta villalangasta... Mutta millainen neule olisi yksinkertaista mutta näyttävää? Vähän pohdin helmineuletta (joojoo!); se voisi ehkä näyttää hyvältä paksulla langalla. Onko teillä jotain mainioita ideoita? Löydin yhden sivustonkin, jossa neuvotaan erilaisia neuloksia, mutta useat niistä olivat kyllä vähän rumia.

Eräs murheenkryyni.

2007-12-13T20:06:00.001+02:00

Sain siskolta Seiskaveikkaa sen verran, että innostuin käyttämään sitäkin joululahjoihin. Sitten eikun Novitan sivuille: päätin kerrankin ottaa varman päälle ja tehdä ihan ohjeen mukaan, mallilla joka oli seiskaveikalle suunniteltukin. Vielä mitä.
Tämän peruslaispipon jouduin tekemään alussa pariinkin kertaan uusiksi - toki se johtui siitä, että en tehnyt mallitilkkua - eikä siitä vieläkään kovin hääppöinen tullut. Mallin silmukkamäärällä siitä tuli tosi iso, joten vähensin tuosta läppien välistä edestä silmukoita aika tavalla (ja läpistäkin muutaman). Edelleenkään se ei ole ainakaan pieni, mutta annan sen äidilleni, joka ei olekaan mikään maailman pienipäisin ihminen. Olisi ehkä pitänyt vieläkin pienentää puikkokokoa, nyt se oli 3,5, mutta ei nyt ollut hurjasti valinnanvaraa. Varsin simppelin kuvion hengessä ristin pipon Jätkänshakiksi: pitäähän sillä nimi olla!

Pingviini!

2007-12-12T16:59:00.001+02:00

Tässä on minun ensimmäinen amigurumini, kiitos vaan Ilonalle vinkistä ja kokemusten jakamisesta! Se on menossa kuvassa näkyvän kirjan kera 1,5-vuotiaalle kummitytölle, joka tulee meille jouluksi. Olen aiemmin virkannut sille pikkuisen hiiren kerran hätäpäissäni tuliaisiksi, ja ajattelin, että voinkin alkaa rakentaa kokonaista eläintarhaa. Lapsosen äidillä on siinä määrin tarkka maku, etten juuri uskalla neulottujen vaatteiden kanssa lähteä sooloilemaan, mutta lelut varmaan menee läpi...
Tämä pingviini-amigurumin ohje (joka tokikaan ei ole kovin monimutkainen) löytyy täältä. Virkkasin pingun 4,5mm koukulla ehkä noin seiskaveikan paksuisista langoista (paitsi keltainen puuvilla-akryyli oli kyllä paksumpaa). Täytin sen Ilonaa kopioiden riisillä, jota kulman takana sijaitsevasta jonkun-maalaisen kaupasta saa hyvin edukkaasti. Ompeleminen tuntuu täällä aina jotenkin hankalalta, kun ei ole kankaita eikä konetta, joten keksin luovan ratkaisun: ostin läheisestä jonkun-toisen-maalaisen kaupasta kolme paria miesten urheilusukkia, yhteensä 1,50e, ja värkkäsin yhdestä sukasta kätevän pussin. Ei tarvinnut paljoa ommella! Jalkoihin ja nokkaan tuli niin ikään täytteeksi urheilusukkaa.

Lehtikysely

2007-12-09T10:13:00.000+02:00

Gallup: mikäs käsityölehti ois sopiva? Jos Novita-klubista sais sen Novita-lehden, niin jos joulupukki tois mulle sitten jonkun toisen, jonka vois sitten laittaa kiertoon. Onko mielipiteitä?

Pikkujoululahjoja.

2007-12-07T14:05:00.001+02:00

Vihdoin sain taas otettua muutaman kuvan näistä puuhailuistani. Tässä nyt muutama nopeasti tehty pikkujoululahja. Kännykkäpussi on menossa pariisilaisompeluseuran joulujuhlaan: sinne piti kaikkien tehdä jokin pieni lahja, jonka sisälle voi laittaa jotakin. Tekniikka oli vapaa. Mun kännykkäpussi on vaatimaton, mutta siinä on sentään napakka sisäpussi (akryyli-villalangasta, joka on tuo vaaleampi) ja sitten tuo vinopitsikuori.
Virkattu patalappu menee tämäniltaisten pikkujoulujen lahjasäkkiin. Toivottavasti vastaanottaja sattuu pitämään käsityöstä. Ainakin tämä oli hyvä tapa käyttää ponchosta ja Miikan kaulahuivista ylijääneet (ihanan väriset) villalangat.

Animeguru

2007-12-03T09:36:00.000+02:00

Tässäpä nyt ensimmäinen animeguruni (niin kuin J sitä tunnetulla nimimuistillaan nimitti). Mielestäni se on jostain syystä selvästi miespuolinen, ja kuten näkyy, se on musiikin ystävä.

Lankaa tähän kului lähes kokonainen kerä punaista Isoveljeä ja hiukan mustaa Isoveljeä (ja valkoista Woolia kuonoon). Käytin 5 mm virkkuukoukkua. Täytteekseen se sai Uncle Ben's riisiä :) Ompelin täytettä varten päähän, vartaloon ja käpäliin sisälle pussit. Raajat ovat päitä lukuun ottamatta tyhjät. Häntään, korviin ja kuonoon en laittanut mitään sisälle.

Päädyin virkkaamaan kädet ja jalat kokonaan uudestaan, koska ensimmäisistä versioista tuli ihmeelliset pökkelöt. Luulen, että olin vahingossa ohjetta pikaisesti suomentaessani kirjoittanut yhteen kohtaan "lisää" kun piti olla "kavenna". Riisipussit laitoin sisään käpäliin heti virkatessani, koska jälkeenpäin niiden tunkeminen olisi voinut olla melko työlästä.

Olen aika tyytyväinen lopputulokseen, koska osia yhdistellessäni tämä wannabe-kissa näytti aluksi aivan lepakolta...

No jopas jotakin...

2007-11-30T15:00:00.000+02:00

Hyvät ompelusisaret, onko teille kaikille jo tuttu tää etsy? Koska mulla on runsaasti aikaa (enää yks alaotsikko kirjoittamatta, huraa!) niin laitan nyt tännekin tämän linkin, jotta voimme yhdessä hämmästellä. Ameriikan maalla kauppaavat näköjään näitä käsitekeleitään. Ja millä hinnoilla! No linkin liitin oikeastaan siksi, että katselin itse neuletarjontaa ja sain jo yhden hyvän idean. Siis www.etsy.com, laitan tuohon linkkilistaan myös!

Patikset

2007-11-27T10:12:00.000+02:00

Oli pakko pistää näistä tänne kuva, kun tykkään niistä niin kovasti :) Valmistuivat hurjaa vauhtia, ainoa harmistus tuli, kun lanka mokoma loppui kolme kerrosta ennen viimeisen lapun valmistumista. Sokokselta onneksi sain lankaosaston viimeisen kerän mustaa (edellisen hain Novitan tehtaanmyymälästä, jonne varasivat sitä minulle soitettuani, koska heilläkään ei ollut hyllyssä enää kuin muutama hassu kerä) ja niin laput valmistuivat eilen illalla. Ja nyt sitten on kaksi lähes aloittamatonta kerää Isoveljeä nurkissa... Ajattelin kokeilla amigurumin virkkaamista, koska olen nähnyt tosi söpöjä otuksia blogeissa (ja onhan huomiseen ompeluseuraan jotain tekemistä oltava). Vaan millähän sen täyttäisi?

How stuff works

2007-11-26T17:36:00.000+02:00

Lisäsin tuohon Ilonan laittamaan linkkilistaan yhden linkin: How stuff works. En tiedä onko teille tuttu, mutta omasta mielestäni kyseisen sivuston mallit on aika näppäriä ja freesejä. Sieltä löysin esim sellaisen kivan mallin, jolla kutos reunapitsiä, taisin kai joskus näyttääkin. Kokeilin sitä iltana muutamana, hauskaa, mutta ohje on mallia kudo, kudo, kudo, nurja, nurja, langankierto, nurja etc...ja tämä sitten riveittäin. Rivejä on vissiin 15 tai aiankin ihan tarpeeks monta Kuva ois kiva, ei oikein jää mieleen. Siis kaavakuva. Arvatkaa jaksanko värkätä itse. Eli plussia ja miinuksia tälle sivulle, mutta hyvä linkki.

Marraskuu vetelee viimeisiään ja myöhästyin juuri talosukkineni hesarin kilpailusta. Huono tuuri. Ois ollut kiva kokeilla.

Stitch 'n Bitch -tuotantoa

2007-11-21T22:17:00.000+02:00

Olen viime aikoina virkkaillut innokkaasti. Vuosi sitten olin koko taidon jo lähes unohtanut, mutta nyt sitä on tullut elvytettyä, kun on löytynyt kyllin helppoja ja fiksuja ohjeita. Lisäksi paksusta langasta tulee kauhean nopeasti valmista, mikä on palkitsevaa.

Tällaista syntyi nyt sitten siitä Novitan Jengasta, jota minun oli pakko ostaa alennusmyynnistä kesän lopulla (koska se oli niin ihanan väristä). Vielä olisi vähän yli yksi kerää jäljellä, josta voisi tehdä jotain. Tämä pipo on kerrankin itselleni, kuten kuvasta näkyy :) Malli on Stitch 'n Bitchin Jokamiehen pipo, mutta niin kuin viimeksi tavatessa totesimme, se sopii oikein hyvin naisellekin. Tein tästä vain pari kerrosta lyhyemmän kuin alkuperäinen malli.

Lisäksi sain juuri valmiiksi ensimmäisen osan Patakalloihin (samaisesta kirjasta), joista tulee joululahja armaalle veljelleni. Langaksi valikoitui sopivasti Novitan Isoveli. Pannulapun toinen puoli on samanlainen kuin kuvassa, mutta väreiltään negatiivi. Muoks: Tarkemmin ajatellen toisesta puolesta tulee samanlainen kuin tästä ja toisesta pannulapusta väreiltään negatiivi. Muuten laput yhdistävä reuna olisi toiselta puolelta samanvärinen kuin itse lapun pääväri, ja se ei näyttäisi yhtään niin hyvältä.

Linkkejä!

2007-11-21T17:10:00.000+02:00

Lisäsin tuohon sivupalkkiin kohdan, johon voi kerätä hyviä linkkejä. Paljastakaa ihmeessä suosikkinne; näin pääsemme omasta blogistamme kätevästi kaikille mainioille ja tarpeellisille sivuille.

Joulukorttityöpaja

2007-11-14T10:04:00.000+02:00

Näitä joulukorttityöpajoja on alkanut putkahdella vähän joka puolelta, mutta kiinnostaisiko teitä tällainen:

1.12.2007
klo 13-16

Joulukorttityöpaja
Työpajan ohjaa taiteilija Ninni Heldt ja tekniikkana käytetään linopiirrosta. Työpajamaksu 10 € sisältää museon sisäänpääsyn, materiaalit ja opastetun kierroksen näyttelyyn klo 12.

Tarvaspään museo on nimittäin oma ikiaikainen suosikkini ja joulutunnelma siellä vois olla aika mukava. Mitäs sanotte?

Samalla voin raportoida, että aloin kutoa hihatonta puseroa eilen illalla kun G oli kuorossa. Kaikki ohjeita uhmaten aion tehdä kainaloihin saakka pyörönä, koska se on niin paljon nopeampaa kun kutoa niitä nurjia kierroksia. Uskalsin tosin ryhtyä näin rankkaan soveltamiseen vasta kun sain taustatukea Marialta...Ostin myös Novitan talvilehden, kun siinä oli hyvä sovellettava ohje. Ja äidille pipolankaa. Joululahjoista on jo ne pitsisukat ja harmaasti sukkiksestakin kudotut Gustavin veljen sukat valmiina, huraa!

Idealamppu syttyi!

2007-11-05T21:06:00.000+02:00

No nyt keksin mitä siipalle jouluksi. Koska G käy silloin tällöin (hmm..tosin ehkä useimmiten mun pakottamana) täällä blogissa en voi kirjoittaa sitä kansainvälistä sanaa, vaan pitää kierrellä. Neulon sellaisen puseron jossa ei ole hihoja! Nopeampi kuin hihallinen malli ja ostettiin just G:lle yks, josta se kovin pitää ja joka päällään se on kovin komea. Eläköön! Olen vähän surffannut netissä ohjeiden perässä, mutta useat mallit tuntuu olevan sellaisia olkapäiden kohdalta 80-lukulaisen leveitä, ei hyvä. Toisaalta en taida olla ihan varma halaunko vaan ihan tosi yksinkertaisen, vai jonkun pienen erityisen jutun siihen. Hauduttelen vielä (jotta saan aikaiseksi mahdollisimman suuren neulestressin ennen joulua, heh...)

Kaulaliinoja

2007-11-04T23:02:00.000+02:00

Tässä taas muutama joululahja. Tuo ruskea on siskoni miehelle, Novita Mamboa ihan *3 o, 3 n* menetelmällä. Neljä kerää meni. Neuloin kutosen puikoilla, vaikka kaseja suositeltiin, ja ihan hyvä tuli, vaikka käsialani usein onkin kohtuullisen kireä. Mambo on kyllä oikein miellyttävä materiaali, tuntuu puuvillamaiselta, vaikka on 70 % villaa. Kova kutina olisi tehdä vihreästä (ihanan sävyisestä!) Mambosta itselle jotain.

Punainen kaulaliina on yhdelle kaverilleni, ohje on Stitch 'n Bitch -virkkauskirjasta, tosin hiukan muokattuna. Rohkenen epäillä, että kirjan suomentajat eivät ole kokeilleet kaikkia ohjeita itse antaessaan langoille suomalaisia vastineita. Tässä ei ainakaan pituus- ja leveysmitat täsmänneet, vaikka tein tämän aivan ohjeen mukaan 7 veljeksestä virkkuukoukulla nro 5. Edit: itse asiassa ohjeessa onkin näköjään suurempi koukku, mutta Ihan Itsessä on kyllä valiteltu samaa ongelmaa, että kaulaliinasta tulee paljon ohjeen mittoja pienempi... Niinpä lisäsin väliin (tämä on siis virkattu pituussuunnassa) kaksi kerrosta lisää pylväitä, kun tekeleestä olisi muuten tullut ihan ruippana. Siltikin uskon, että kerästä tulisi vielä toinen mokoma. Ohje on kuitenkin tosi simppeli: pylväitä ja simpukoita vain. Tämä valmistui yhdessä illassa eli suosittelen, jos tarvitsee vaikka kiireellä tehdä jokin lahja. Paksummasta langasta voisi tulla mukavampi ja ei tarvitsisi tehdä keskellä kuin kolme pylvästä, kuten ohjeessa oikeasti on.

Punkhenkinen kiltti

2007-11-04T12:20:00.001+02:00

Ompelin toissapäivänä J:lle kiltin halloween-naamiaisia varten, ja siitä tuli niin hieno, että päätin sen ansaitsevan päästä tänne esille. Tässä autenttisia kuvia eri suunnista käyttäjän päällä.
Tutkailin hitusen internetin kiltintekosivustoja ja niiltä löytyikin yksityiskohtaiset ohjeet. Tämä malli on kyllä hiukan mukailtu ja yksinkertaistettu ja esim. kiinnittyy napeilla eikä oikeaoppisilla soljilla. Tässä myöskin on saumat sivuilla, koska muutoin kangasta olisi mennyt ihan kamalasti (oikea kilttihän koostuu vain yhdestä kappaleesta). Tähän meni kangasta 130 cm x 160 cm. Takakappaleessa on 15 myötälaskosta, etuläpän (front apron) sivussa 2 ja alaläpän (under apron) sivussa 1. Kilteissä käytetään myös vastalaskoksia, mutta minusta myötälaskokset ovat mukavamman näköisiä. Laskokset on siis ommeltu lantiolle saakka ja vyötärö saatu oikean kokoiseksi yksinkertaisesti suurentamalla kutakin laskosta vyötärön kohdalta.

2007-11-02T21:04:00.000+02:00

Heippa, nythän voinkin kätevästi hyödyntää omppisblogia. Mitä olette mieltä, pitäisikö tähän joulukuusenalusliinaan lisätä vielä kuviota? Näyttää vähän tyhjältä, mutta toisaalta siihen tulee kuusi päälle.

Peittoja

2007-11-01T18:33:00.000+02:00

Vihdoin mäkin pääsen osallistumaan:) Tässä kokoelma Vaaka ry:lle tekemiäni peittoja. Anteeksi, en osannut vielä muokata kuvia, joten rajaus vähän ontuu. Älkää antako häiritä.

2007-11-01T18:00:00.000+02:00

Hei sainko mä tämän onnistumaan! Ei kovin laadukas kuva, mutta kai tästä jonkun idean saa. Kuvassa siis suuri ylpeyden aiheeni, voittolangoista tehty huivi.

Makukysymys.

2007-10-30T16:56:00.001+02:00

Katsokaahan! Tämä on Fifi. Tai siis alku siitä. Päätin, että minun on aika ottaa askel eteenpäin ja pyrkiä mallia sujuvasti lukevien proneulojien joukkoon.
Ensin hermostuin usein (=menin kerroksissa sekaisin enkä enää tajunnut mitään ja jouduin purkamaan). Nyt en hermostu enää niin usein, sillä vaikka teen virheitä, osaan jotenkuten korjata ne.
Jee! Ongelmana on kuitenkin se, että en ole varma kuinka suuri pitsineuleen ystävä olen. Tai siis, onhan tietenkin pitsineuleita ja pitsineuleita, mutta esimerkiksi tästä nimenomaisesta mallista en ole varma. Tavallaan pidän siitä kovasti, tavallaan taas en ihan äkkiä keksi, minkä kanssa sitä käyttäisin.
Ajattelin tehdä tämän ensimmäisen Fifin anopille joululahjaksi (ajattelin, että hän ei loukkaannu vaikka siitä tulisi mummohenkinen). Sen neulominen on kuitenkin vähän pakkopullaa, ja oikeastaan teen sitä lähinnä siksi, että saisin puikot vapautettua muita töitä varten... Minusta ei siis ehkä koskaan tule kunnon proneulojaa, jonka käsissä syntyy monimutkaisia malleja puolihuolimattomasti.

Eka joululahja

2007-10-28T12:54:00.000+02:00

Sunnuntaita...Ulkona on niin harmaat, kun vaan parhaimmillaan lokakuun lopussa voi olla, mutta oi miten ihanaa ja rauhallista on, kun sytyttää paaaaljon kynttilöitä...
Tunnustin juuri itselleni, että olen tainnut virallisesti alkaa odottaa joulua. Suunnittelin juuri mihin joulukuusi laitetaan (joo, meille tulee pieni kuusi), ostettiin liput jouluksi Ruotsiin ja sain ekan joululahjan valmiiksi! No, jos vuodesta on vain neljä kuukautta kesää on kai ihan kohtuullista, että jouluun käyttää kaksi? Joululaulujen kanssa täytynee vielä pihdata ainakin kuukausi...Joulu on pop!

No, niin, sitten tämä kuvassa näkyvä komistus. Aika erikoinen, eikö totta? Virkkasin sen veljen vaimolle, joka nyt vihdoin muttaa helmikuussa Aasiasta Norjaan. Bergenin hyytäviin tuuliin tarvitaan kaulaliina, eikö totta? Virkkasin tän vaihteeksi pituussuunnassa ihan omasta päästäni ja tuli aika hauska. Vanhat jämälangat löysi käyttöä, vaikka jollain muilla väreillä tää ois vieläkin kivempi. Virkkaaminen oli tosi nopeeta muuten, verrattuna esimerkiksi yhteen toiseen kaulaliinaprojektiin :) G:n kommentti oli, että aika norjalainen. No, niin se jotenkin onkin, mutta sehän sopii.
Ai niin, ja ihana poikaystäväni sanoi, että se olis tosi onnellinen jos sekin sais joululahjaksi jotain mitä olen itse tehnyt. Ja se oli ihan tosissaan! Nyt tarvitsen vain jonkun hyvän idean, koska G:llä on jo lapasia, sukkia ja kolme kaulaliina. Eli oliskos teillä jotain mielessä?
Hyvää sunnuntaita, tänään on tunti enemmän aikaa kutoa! Viis pimeästä, onneksi on kynttilät!

Joululahja 1.

2007-10-24T20:55:00.001+03:00

Joululahjaksi tämän ainakin ajattelin, natolleni, tunnettehan sanan? Kyseessä on siis kaulahuivi, johon päätin tehdä jonkinlaista laiskan naisen pitsiä - siis ainaoikeaa puikkokokoa suunnilleen tasaisin välein vaihtelemalla. Näin muodostui eräänlaisia raitoja. Ihan mukavan näköisiä mielestäni, joskin melko boheemeja - käsialan epätasaisuus näkyy tässä työssä mainiosti. Huivi on kuitenkin kauniin värinen ja kokovillainen eli lämmin, joten kyllä se taitaa pakettiin päätyä.

Pariisin poncho.

2007-10-24T20:45:00.002+03:00

Pariisin-ompeluseuralaisen tädin ystävällisestä vinkistä löysin täältä soman ja varsin edullisen lankakaupan. Siellä on seinät täynnä upean värisiä villavyyhtejä. Sain ostettua muutamia syksyn värisiä keriä ja päädyin tekemään niistä lämpimän ponchon - pikkuisessa asunnossamme kun ei ole muuta lämmitystä kuin kaksi irtopatteria. Villavaatteet ovatkin jo tulleet tarpeeseen! Ponchon tein taas mahdollisimman yksinkertaisesti, ainaoikealla ja kaksi samankokoista suorakaidepalaa yhdistämällä.
Lisäksi ostin ohuempaa ruskeaa villalankaa, josta näin alkuun virkkasin itselleni pipon. Se ei näy nyt kuvassa kovin hyvin, mutta eipa se mikään ihmeellinen olekaan. Saa taas virkkaaminen jäädä hetkeksi - noin ohuesta langasta se on vähän tympeää minun makuuni.

Pariisin tuotantoa.

2007-10-23T17:28:00.002+03:00

Minäkin pistän nyt töpinäksi. Vihdoin sain kuvattua nämä täällä tekemäni jutut. Ekana tein pitsipipon omaan käyttöön, kun en oikeastaan ottanut mitään talvivarusteita mukaan. Se piti tehdä valkoisesta Nallesta, koska se oli ainoa kerä, jonka otin mukaan (mikä kauhea lankapuute!). Puikot oli 3,5, varmaan mulle vähän liian paksut tähän lankaan.
Seuraavaksi tein pipolle kaveriksi kaulahuivin, edelleen valkoisesta nallesta, koska en saanut käytyä muutakaan ostamassa. Koska olen kärsimätön, ajattelin että paksut puikot takaavat pitsimäisen efektin. Ja kyllähän se suunnilleen niin menikin... Puikot olivat ehkä kokoa 6 (tms.) ja neule on sileää. Väliin tein typeriä reikäkerroksia, ne eivät onneksi näy juurikaan kuvassa.
Blogeissa ei yleensä näy omia kuvia, joten tämä on nyt sitten kai tosi mautonta - pahoittelen! Jatkan seuraavassa postauksessa tätä Pariisin tuotannon esittelyä...
Tässä vielä jokin ohjeen tapainen tuohon pipoon, kun MariaB sitä kyseli:

Pitsinen pipo valkoisesta Nallesta

Koko: minulle sopiva
Lanka: Nalle valkoinen, vajaa puoli kerää
Puikot: 3,5
alussa 78 silmukkaa, neulottu pyörönä

Näin tein:
Neuloin 12 kerrosta 3 o 3 n -joustinneuletta, jonka jälkeen lisäsin yhdellä oikein neulotulla kerroksella joitakin silmukoita, jotta pitsiosuus ei olisi joustinta kireämpi.
Sitten vaan pitsiä: *3o, langankierto, 2o yhteen*, toistin tätä kerroksen loppuun.
Väliin tein 3 kerrosta sileää neuletta, sitten taas reikäkerroksen. Sovelsin pitsin aloitussilmukkojen määrää aina siten, etteivät reiät satu joka kerroksella ihan samaan kohtaan.
Kavensin melko vauhdikkaasti sitten, kun tuntui sopivalta. Jatkoin pitsiä kuitenkin loppuun asti, kun minusta sileä päälaki olisi näyttänyt tyhmältä. Päättelin, kun jäjellä oli 10 silmukkaa.
Tässä pipossa on paljon reikiä, joten (minusta) ei ole niin tarkkaa, kuinka täsmällisen tasaisesti ne ovat; kavennusten ohessa ihan tasaista rytmiä on vaikea pitää yllä.

Joululahjailua

2007-10-23T16:16:00.000+03:00

Vihdoin saatiin kamera takaisin ja blogielämä voi jatkua. Anteeksi pitkä hiljaisuus...

Mutta nyt siis on pitsiasia viimein valmis ja tässä näette hiukan todistusaineistoa siitä. Hassustihan sen kanssa meinasi käydä, kun lanka loppui ennen hapsujen leikkaamista eikä olisi riittänyt, vaikka olisin jättänyt muutaman viimeisen kerroksen virkkaamatta. Onneksi FiinaNeuleen ihanan avulias omistaja toi minulle kotoaan lisää tuota lankaa, sen myynti kun oli liikkeessä lopetettu muuton myötä.

Lisäksi tässä hiukan viime kerran painotöitä, muutaman tyynyliinan painoin vielä kotona lisää. Näköjään näyttävät kuvissa hiukan todellisuutta paremmilta, mutta hyvä niin. Itse miellyin Hobby Pointin väreihin, jotka olivat hiukan tukevampia kuin Tiimarin (vihreä) väri, joka tuppasi pikkuisen leviämään. Varovasti tuputtamalla sekin toimi, mutta etenkin tuolle lakanakankaalle ei sillä tullut aivan yhtä teräviä kuvia kuin sinisellä. Tai sitten syynä on allekirjoittaneen kokemattomuus tuputusalalla... Kannattaisikin oikeastaan hankkia ensi kertaa varten seula.

Nyt on sitten vuorossa ryntäys Novitan tehtaanmyymälään, josta toivottavasti löytyy hiukan muitakin värejä kuin uudet markkinoilla olevat. Muutoin menee lahjasuunnitelmia uusiksi. Harmittelin esim. Samoksen värivalikoimaa (kuusi hailakkaa mitäänsanomatonta väriä), koska se olisi koostumukseltaan mainio. Samoin 7 veljeksen valikoima ihmetyttää suuresti: seitsemän eri harmaan sävyä, eikä yhtään kaunista vihreää. Pitää ehkä etsiä jotain eri merkkisiä vastaavia lankoja, jollei tuolta tehtaanmyymälästä löydy jotain vanhoja parempia värejä.

(Ja voi mur, kun tämä asettelu ei ikinä näytä samalta kuin esikatselussa!)

Kesäiset lakanat

2007-10-22T18:58:00.001+03:00

No niin hyvät ompelusisaret. Tässä mitättömän pienessä kuvassa pitäisi nyt näkyä ne lakanat, jotka aika suitsait kirjoin veljelle sen häihin silloin kesäkuussa. Väriyhdistelmä oli tosi onnistunut ja todellisuudessa aika paljon raflaavampi kuin tässä kuvassa. Tuollaisen kuvion kirjominen, jossa mitään ei "täytetty", oli tosi nopeaa ja vaivatonta.
Ja sitten kröhöm, olettekos te kaikki siirtyneet sinne facebookin kun blogi on hiljennyt? Mulla on runsaasti ylimääräistä aikaa nyt kun pitäis tehdä gradua, ja niinpä käyn täällä aina katselemassa, josko olis jotain uutta ihasteltavaa, mutta huokaus...hiljaista on.
No niin, nyt aletaan naulata G:n kanssa tauluja seinille, jihuu! Enää eteinen laittamatta! Koti on parasta mitä ihmisellä on lokakuisin.

Marian keskeneräiset

2007-10-01T21:06:00.000+03:00

Ihanaa kuulla Lauran kuulumisia Pariisista! Kutoisinpa minäkin bontsoa Pariisissa, nauti!

Tein tosiaan kilpailuun kahdet sukat, mutta vain toiset lähtivät. Sain valitettavasti vain ne yltiösöpöt ruususukat valmiiksi, näitä taloversioita on edelleen vain yksi...Olis varmaan pitänyt priorisoida aika toisin, mutta peukut nyt pystyyn kuitenkin. Tietenkään en muistanut kuvata ruususukkia ennen niiden hätäistä lähtöä maailmalle.

Ikuisuusprojektihuiviani on enää yksi lankakerä jäljellä, joten valoa näkyy tunnelin päässä. Sen aion seuraavaksi päätellä. Tosin viikonloppuna rupesin kutomaan kummallista kalottia isälle, jonka kalju palelee pyöräilykypärän alla. Tiedän, kuulostaa tosi villiltä. No, kudoin kalotin ohuesta virkkauslangasta, joka olikin aika hauskaa kudottavaa, kakkosen puikoilla. Tuli ihanan ohkaista hienoa neuletta. Haaveilin, että jos eläisin 1800-luvulla kutoisin langasta ohkaiset pitsiset käsineet. Vaan mihin minä niitä tässä maailmanajassa ja keskellä Helsingin lokakuuta tarvitsisin...HUOkaus.

Sellaista multa, ikävästi opinnot ja muut kiireet viime aikoina häirinneet käsitöitä. Gustavilta sain muuten synttärilahjaksi WSOY:n Kaikki kirjonnasta -kirjan. Todella paksu ja nimensä väärti, eli inspiraation lähteitä ei puutu. Siinä on ihania joululahjaideoita!

Ne neulovat oudosti.

2007-09-23T20:52:00.000+03:00

Ilona kyseli, miten ne neulovat täällä, ja ekan ompeluseurakerran jälkeen luulin, että ihan tavalliseen tapaan. Mutta ei. Ranskattaret kertoivat, että minun neulontatyylini on "nordique", ja esittelivät omansa: lankaa pidetään oikealla kädellä (kun meillä vasemmalla) ja ensin poimitaan silmukka toiselle puikolle ja sitten kiepsautetaan jollain hämäräksi jääneellä tyylillä lanka puikolle. Homma etenee siis kaiketi jotenkin toiseen suuntaan. Täytyy testata. Sanoivat kyllä, että tämä nordique on nopeampaa, mutta nurjia silmukoita pitivät kovin monimutkaisina (niiden nurjista en oikein päässyt jyvälle).
Olen innostunut neulomaan täällä itselleni: olen tehnyt pitsisen pipon ja muhkean ponchon. Täytyy kuvata ne kohtapuoliin. Tahtoisin kovasti nähdä kuvia teidänkin puuhistanne, vaikka keskeneräisistäkin...

Ompeluseurailua Pariisissa.

2007-09-09T00:15:00.000+03:00

Pariisin jäsen ilmoittautuu. Olin tänään rohkea ja otin osaa sisartoimintaamme pariisilaisessa kirjakaupassa. Siellä oli mukavia ihmisiä, jotka juttelivat minulle huolimatta siitä, että ranskan sönkötyksestäni varmaan saa vain vaivoin selvää... Pääosin porukka oli keskeisesti vanhempaa kuin meidän korvaamattomassa seurueessamme, mutta joitakin nuoriakin oli mukana. Ja yksi alkuperäisesti australialainen, jonka kanssa sai puhua englantia (helpotus!).

Aloitin hätäpäissäni pitsisen pipon tekemisen niistä vähistä langoista, joita mulla on mukana, jotta kehtasin mennä kerhoilemaan. Seurueessa olikin mahdottoman taitavaa väkeä, joista yksi ja toinen oli tehnyt monimutkaisia pitsejä sisältäviä huiveja ja sen sellaisia. Kaikki intoilivat japanilaisista neulelehdistä, joita minunkin käteeni lykättiin; arvatkaa vaan, jaksanko alkaa selvittää niiden sinänsä kauniiden ohjeiden yksityiskohtaista sisältöä... Miten teillä menee, joko olette aloittaneet syyskauden?

Lankabaari.

2007-08-25T13:12:00.000+03:00

Turussa ne ovat sen jo keksineet: kahvia, neulontaa ja lankoja yhdistettynä. Vierailimme siskon kanssa lounaisrannikolla ja löysimme Lankabaarin sattumalta Eerikinkadulta. Olivat kuulemma avanneet vasta muutama viikko sitten. Suosittelen, jos tulee asiaa Turkuun. Paikka oli ihastuttava, palvelu ystävällistä ja myynnissä oli harvinaisempia lankoja, ekopuuvillakudetta, nappeja ja muuta välineistöä.

Lisäyksiä.

2007-08-25T13:07:00.000+03:00

Laitoin blogiimme Knit Café -kirjan innoittamana Top5-musiikkilistan ja havaitsin, että näitä listoja voi lisätä loputtomiin. Jee! Parhaat neulonta-/virkkauskirjat pitäisi tietenkin myös valikoida...
Uskoisin, että kaikki me voimme nyt tehdä muutoksia tähän blogiin, kun muutin kaikki seuralaiset admin-nimikkeelle.
Lisäsin myös sivupalkkiin yhden kuvan, jonka nappasin viikolla isovanhempieni ryijykutomossa. Inspiroiva paikka, vaikka kuvasta ei tullut niin hieno kuin olisin halunnut.

Vaaka ry:n Tilkkujen yö

2007-08-23T10:19:00.000+03:00

Vaaka ry järjestää jälleen Tilkkujen yön la 22.9. klo 19-07 Ruoholahden kappelissa. Tarkoituksena on siis joko neuloa tilkkuja tai koota peitoiksi jo olemassaolevia (Vaakalle toimitettuja tilkkuja siis, ei toki omia tarvitse olla mukana). Tilaisuudessa on nyyttäriperiaate ja paikalla saa olla sen aikaa kuin haluaa. Voidaan vaikka seuraavassa tapaamisessa jutella, jos joku on kiinnostunut menemään sinne (en ole vielä varma menenkö itse), niin voin antaa osoitteen, johon ilmoittautua.

Kakkua ja barbien vaatteita

2007-08-17T13:29:00.000+03:00

Tässä vielä kuva viimeisessä ompeluseuran tapaamisessa syömästämme kakusta, pitihän seuran 1-vuotispäivää ja lisäksi Lauran läksiäisiä juhlistaa soveliaasti. Tämä maukas yksilö on Maria B:n näppäristä näpeistä lähtöisin.

Kuten kerroin, innostuin vähän ideasta tehdä pienille sukulaistytöille joululahjaksi barbien vaatteita. Tässä yksi valmistuneista, ohjeita löytyi aika mukavasti eri amerikkalaisilta sivustoilta ja niitä olen sitten hiukan itse muokkaillut. Mallina toimii nyt nukke, josta Mimmi sitä antaessaan muistaakseni sanoikin, että voin suunnitella sille vaatteita. En ole vielä jaksanut käydä kaivelemassa esiin oikeaa mallibarbieta vanhempien vintiltä. Seuraavaksi suunnitteilla on ekstravagantti paljettimekko :) Ehkäpä jossain vaiheessa syntyy vielä joku Tuulen viemää -henkinen luomuskin, jos kärsivällisyys riittää.

Vanhojentanssimekko on jo vaiheessa (odottaa ensimmäistä sovitusta) ja laitan siitäkin jossain vaiheesa tänne joitain kuvia, jos omistaja sen sallii. Materiaalina on aivan ihana sininen satiinipintainen silkki.

Kerttu-sukat.

2007-08-16T15:29:00.001+03:00

Tässä nyt vielä kuvassa ekat pitsineulesukkani, Kertut. Varsin lähestyttävästä ohjeesta käy kiittäminen Uhoavan Gnun blogia.
En ole varma, tuleeko minusta pitsisukkien kannattaja, mutta jotain somaa näissä on. Yhdet ainakin voisi värkätä pukinkonttiin.

Kuvioneuleesta kun puhuttiin...

2007-08-15T22:45:00.000+03:00

iirismarian kanssa pohdimme kuvioneuleen saloja, ja tulin maininneeksi mummoltani saadut sukat. Niissä kuvioneuleen ja kantapään välissä ei ole resoria, vaan kuviokohdasta on vaan ihan nätisti kavennettu kohti kantapäätä. Löysinpäs sukat, joten nappasin kuvan. Näyttää olevan niin, että näissä sukissa on käytetty vain kahta väriä kerrallaan, jospa se sitten on se salaisuus. Kuvio ei siis liene niin kireä kuin Marian hehkeä talvimaisema.
Jalassa mummon sukat pysyvät hyvin, joskin varsi on hiukan aerobicsukkahenkinen (eli menee kasaan helposti).

Pieni kevennys käsityöihmisen avomieheltä

2007-08-03T09:56:00.001+03:00

Tämä lausahdus oli jotenkin niin kuvaava, että mielestäni se ansaitsee päästä tänne ilahduttamaan muitakin :) Olimme tosiaan eilen Marian kanssa Hobboksin neulontaillassa, josta olin puhunut jotain etukäteen avomiehelleni. Tultuaan eilen melko myöhään kotiin hän kysäisikin asiantuntevana: "Oliko mukavaa? Tapasittekste sen Ullan?"

Hopeasija ompeluseuraamme

2007-08-02T22:09:00.000+03:00

Voitin hopeaa tilkkujenkudontakilvassa Hobboksin neulontaillassa! Tosin nopeammalla tekniikalla kuin monella muulla. (Mutta samalla kuin ykkönen, kolmonen ja nelonenkin.) Ja sain palkkioksi ihania mohairlankoja ja hienon käsityökirjan. :)

Kahden oikean neuleet: vinoraitainen malli

2007-07-29T21:29:00.000+03:00

Tässä nyt vihdoin sen nätin neuleen ohje. Kahden oikean neule tarkoittaa siis sitä, että se näyttää mukavalta kummaltakin puolelta, eli varsinaista nurjaa puolta ei ole, vaikka puolet ovatkin erilaisia.

Silmukkaluvun tulee olla parillinen.
1. kerros: kaikki silmukat oikein.
2. kerros: nosta 1 s nurin neulomatta, lanka jää puikolle (langan kierto siis), 1 o. Toista rivin loppuun.
3.kerros: 1 o, neulo oikein kiertäen yhteen nostettu silmukka ja langankierto. Toista rivin loppuun.
4. kerros: 1 o, nosta 1 s nurin neulomatta, langan kierto. Toista rivin loppuun.
5. kerros: neulo oikein kieräen yhteen nostettu silmukka ja langankierto, 1 o. Toista rivin loppuun.
Toista 2. - 5. kerroksia.
(Lähde: Kauneimmat käsityöt 1 (WSOY 1975))

Nopeat juustosarvet

2007-07-26T21:21:00.000+03:00

Ja sitten ne sarvet, joita kokeilin:

3,5 dl jauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
2 dl juustoraastetta
50 g voita
2 dl kermaviiliä

Sekoita jauhot, leivinjauhe, juustoraaste ja pehmeä rasva. Lisää kermaviili. Kauli kahdeksi pyöreäksi levyksi. Jaa kumpikin levy 6 - 8 kolmioon.

Laitoin sarvien sisään juustoraastetta ja tuoretta basilikaa (kiitos Laura). Juustoraaste olisi voinut olla vähän maukkaampaa, esim. Emmentalia. Oikean ohjeen mukaan sarviin kuuluu täyte, jossa on toisiinsa sekoitettuna 100 g sinihomejuustoa ja 1 dl ranskankermaa.

Jaa täyte kolmioille. Kääri sarviksi. Kannattaa laittaa hetkeksi kylmään, jotta taikinaa on helpompi käsitellä (kiitos Mimmi). Voitele munalla. Paista 225-asteessa 15 - 20 minuuttia.